Teolliset ja varhaisteolliset arkeologiset kohteet Metsähallituksen inventoinneissa
Abstrakti
Teollisuuden arkeologisten jäännösten luonne ja jakauma on paljolti yhteydessä siihen, miten pääomavaltaisia tuotannontekijöitä (varhais)teollisuuteen katsotaan kuuluvan. Tässä tarkastellaan teollista perintöä sen rajauksen perusteella, joka sisältyy Arkeologisen kulttuuriperinnön oppaaseen. Metsähallituksen mailla on tämänhetkisen arkeologisen inventoinnin tilannekuvan perusteella 808 mainitun rajauksen mukaista arkeologista kohdetta. Niihin kuuluu Kirjakkalan (1686) ja Kurimon (1854) ruukkien lisäksi mm. satoja hiilimiiluja ja niiden komplekseja, Lapin kultaryntäyksen keskeisiä paikkoja ja Vimpelin Huosianmaankallion kalkkiuunit. Lauhanvuoren kansallispuiston kankailla olevat jäljet hiekkakiven kaivuusta indikoivat 1800-luvun myllynkivikäsiteollisuuden merkitystä. Valtiollisen kaivostoiminnan jäännösten dokumentointi Raaseporin Jussarön rautalouhoksessa (1834−1861) toi esiin aineelliset todisteet vankityön epäinhimillisistä olosuhteista.
Julkaistu
Viittaaminen
Copyright (c) 2021 Tapani Tuovinen
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.
