Development of biogas technology systems for transport

Kirjoittajat

• Ari Lampinen

Abstrakti

Biokaasun liikennekäytön kehitys

Artikkeli kertoo metaanin liikennekäytön historiallisesta kehityksestä sekä kehityksen hallinnasta ja taustamotiiveista. Pääpaino on biokaasussa kestävyyssyistä, mutta muut uusiutuvat metaanipolttoaineet, kuten synteettinen biokaasu ja tuulimetaani, sekä fossiiliset metaanipolttoaineet, kuten maakaasu ja synteettinen maakaasu, sisältyvät mukaan. Paineistetulla kaupunkikaasulla oli merkittävä rooli metaanin liikennekäytön synnylle, joten sen historia on sisällytetty artikkeliin. Suomessa paineistettua kaupunkikaasua ei koskaan otettu käyttöön, mutta paineistetun biokaasun käytössä Helsinki oli yksi pioneereista 1940-luvulla. Artikkelin perspektiivi on globaali ja esimerkkejä on annettu kaikilta mantereilta. Painotus on kuitenkin Euroopassa, koska suurin osa sekä teknologisista että poliittisista kehitysaskeleista otettiin siellä. Ensimmäinen liikennekäyttöön otettu metaanilaji oli kivihiiliperäinen synteettinen maakaasu. Tämä tapahtui Saksassa 1920-luvulla. Sitä seurasivat biokaasu ja maakaasu 1930-luvulla. Synteettinen biokaasu, tuulimetaani, aurinkometaani sekä ensimmäinen ei-konventionaalinen metaanilaji, liuskekaasu, otettiin liikennekäyttöön vasta 2000-luvun alussa. Biokaasun liikennekäytölle on identifioitu kolme vaihetta. Ensimmäinen vaihe oli 2. maailmansota 1940-luvulla, jolloin motiivina oli energian huoltovarmuus. Valtio ja kunnat hallitsivat tuolloin käyttöä. Toinen vaihe oli 1970-luvun öljykriisit, jolloin motiivina oli jälleen energian huoltovarmuus, mutta sen lisäksi myös raakaöljyn korkea hinta. Kehitys oli valtioiden kontrolloimaa. Ensimmäiselle ja toiselle vaiheelle on yhteistä se, että biokaasun liikennekäytöstä luovuttiin akuutin kriisin loputtua. Kolmas vaihe alkoi globaalin kestävän kehityksen politiikan synnystä 1990-luvun alussa ja on johtanut biokaasun liikennekäytön jatkuvaan kasvuun. Päämotiivina on ollut kestävä kehitys, mutta sitä ovat täydentäneet energian huoltovarmuus sekä taloudelliset, teknologiset ja resurssiedut, joita biokaasulla yhdessä muiden uusiutuvien metaanilajien kanssa on tarjottavana raakaöljypohjaisiin liikennepolttoaineisiin verrattuna. Kolmas vaihe alkoi kuntien hallitsemana, mutta useissa maissa mukaan on lähdetty yksityisten toimijoiden kautta. Lisäksi alueellisella hallinnolla ja valtiolla on eräissä maissa ollut tärkeä rooli. Lähes kaikki liikennebiokaasu on tuotettu biojätteistä, joten elinkaaren kasvihuonekaasupäästöt ovat alemmat kuin millään muulla biopolttoaineella ja lisäksi vältetään suorat ja epäsuorat maankäytön muutokset, jotka tuottavat ympäristöriskejä ja sosiaalisia riskejä monien muiden liikennebiopolttoaineiden käytössä.