Korona ja kuolemattomuuden harhan murtuminen

Authors

  • Noora Kotilainen Maanpuolustuskorkeakoulu
  • Anu A. Harju Helsingin yliopisto

Keywords:

koronaviruskriisi, pandemia, kuolema, kuolevaisuus, hauraus, COVID-19-tauti, media

Abstract

Koronaviruspandemian myötä kuolema on tehnyt paluun elävien joukkoon. Tässä katsausartikkelissa pohdimme, kuinka paraikaa keskuudessamme oleva tartuntatautipandemia on pakottanut meidät ajattelemaan ikiaikaista mysteeriä, kuolemaa. Lähtökohtanamme on, että pandemia on, paitsi yllättänyt meidät, myös tehnyt vaikeaksi kieltää marginaaliin työnnettyä kuolevaisuuttamme, haavoittuvaisuuttamme taudin edessä. Tuhoisa tartuntatauti on tuonut pintaan modernin lääketieteen, hyvinvoinnin ja filosofian häivyttämää ikiaikaista kuolemanpelkoa. Suhteemme kuolemaan ja omaan haurauteemme on muuttunut, poikkeustilan ja akuutin massamittakaavaisen kuolemanvaaran koskettaessa meitä turvassa elämään tottuneita. Pohjoisella pallonpuoliskolla jylläävä tartuntatauti on murtanut moderneja, kuolemaa arjestamme etäyttäviä ja häivyttäviä käytäntöjä. Tauti on tuonut kuoleman konkreettisesti läsnäolevaksi kuolemiseen liittyvien makaaberien merkkien, kuten väliaikaisten konttiruumishuoneiden, täyttyvien krematorioiden ja hoivakotikuolemien esiin tulemisen kautta. Tarkastelemme, miten koronaepidemiaa on kuoleman näkökulmasta julkisuudessa käsitelty, ja havainnoimme kuoleman ja sairauden medioitumista. Pohdimme myös koronaviruspandemian myötä tapahtuneita muutoksia kuoleman ja kärsimyksen esittämisen medialogiikassa. Nostamme esiin koronaviruspandemian ajankohtaiseksi tekemää tautien ja kuoleman poliittisuutta, sekä niihin liittyvää yhteiskunnallista ja globaalia epätasa-arvoa. Taudit ja ennenaikainen kuolema ovat aina koskettaneet kovemmin sosioekonomisesti heikompia ja yhteiskunnallisesti marginalisoituja ryhmiä, ja niin näyttää olevan myös koronaviruksen suhteen. Ihmisolentojen kehojen lisäksi taudit aiheuttavat pelosta kumpuavia reaktioita valtiollisissa toimijoissa ja poliittisissa järjestelmissä. Tarkastelemme, millä tavoin COVID-19-tautia on merkityksellistetty ja metaforisoitu paitsi kuolemanpelon hallitsemiseksi, myös kuoleman vaaran mielikuvien rajaamiseksi. Viruspandemian metaforisoiminen valtioiden välisiksi taisteluiksi ja sodaksi on tyypillistä ja paljastavaa, mutta luo harhaanjohtavia ja haitallisia mielikuvia, eikä auta meitä ratkaisemaan globaalia ongelmaa. Koronakriisi on tuonut näkyville kuolemaan liittyviä kustannus-hyötylaskelmia, kylmää erottelua pelastamisen arvoisten ja vähemmän arvokkaiden henkien välillä. Mutta kriisi on myös tuottanut puhetta elämän universaalista arvosta, yhteisöllisyydestä uhan edessä ja yhtenäisyydestämme hauraudessa. Näemme koronakriisin tienristeyksenä tulevaisuuden suhteen, erityisesti suhtautumisessa kuolemaan, haurauteen ja yhteiseen ihmisyyteen. Pohdimme, mihin suuntaan voisimme lähteä pandemiasta ja mitä positiivista oman kuoleman ja haurauden kohtaaminen voisi meille antaa.

Author Biographies

Noora Kotilainen, Maanpuolustuskorkeakoulu

Noora Kotilainen, VTT, on globaaliin politiikkaan, humanitarismiin ja mediaan erikoistunut poliittisen historian tutkija. Hän on kiinnostunut kriisien, sodan, kärsimyksen, terrorismin ja muuttoliikkeen kuvastoista ja politiikoista. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Maanpuolustuskorkeakoululla Suomen Akatemian ”Hybridi terrori” - hankkeessa (HYTE), ja toimii vierailevana tutkijana Helsingin yliopiston poliittisessa historiassa. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat “Resilience of the Humanitarian Narrative in US Foreign Policy” (2020) teoksessa Lehti, Pennanen ja Jouhki (toim.), Contestations of Liberal Order: The West in Crisis?, Palgrave Macmillan, sekä “Investigating and Understanding Social Media Image Flows: Framings of the Ghouta Attack in Mainstream Media and International Politics” (2018) teoksessa Pitkänen ja Kleemola (toim.) Photographs and History: Interpreting Past and Present Through Photographs, Cultural History. Tällä hetkellä hän toimittaa erikoisnumeroa väkivallan ja median yhteyksistä Anu A. Harjun kanssa, sekä Muuttoliike murroksessa -kirjaa (Into Kustannus 2021) Jussi Laineen kanssa.

Anu A. Harju, Helsingin yliopisto

Anu A. Harju, FT, on digitaalisen median ja kulttuurin tutkija. Tutkimuksessaan hän tarkastelee digitaalisen median ja kuoleman risteyskohtia, muistamisen ja suremisen medioituneita käytäntöjä, sekä muistamisen politiikkaa. Tällä hetkellä hän työskentelee tutkijatohtorina Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Hänen viimeisimpiä julkaisujaan ovat “Mediated commemoration, affect alienation, and why we are not all Charlie: solidarity symbols as vehicles for stance-taking” (2019), julkaistu Thanatos-lehdessä; Johanna Sumialan kanssa kirjoitettu ““No More Apologies”: Violence as a Trigger for Public Controversy over Islam in the Digital Public Sphere” (2019) julkaisussa Journal of Religion, Media and Digital Culture; sekä Katrin Dövelingin ja Denise Sommerin kanssa kirjoitettu “From Mediatized Emotion to Digital Affect Cultures: New Technologies and Global Flows of Emotion” (2018) julkaisussa Social Media + Society.

Downloads

Published

2023-09-21

Issue

Section

Reviews