Pappissäädyn haudat Pohjois-Pohjanmaan kirkkojen lattioiden alla – Tapaustutkimuksia 1300–1700-luvuilta

Authors

  • Sanna Lipkin Oulun yliopisto
  • Titta Kallio-Seppä Oulun yliopisto
  • Tiina Väre Oulun yliopisto

Abstract

Aina 1800-luvun alkupuolelle saakka Suomessa oli tapana haudata yhteisöjen korkeimmassa asemassa olevat henkilöt kirkkojen lattioiden alle. Eri puolilla Suomea, erityisesti Pohjois-Suomessa, näitä kirkkohautauksia on säilynyt erinomaisessa kunnossa, mikä on mahdollistanut niiden tarkan analysoinnin. Tässä artikkelissa perehdymme pappien ja heidän perheidensä hautauksiin 1300–1700-luvuilta. Pohdimme papillisiin kirkkohautauksiin liittyviä perinteitä erityisesti pappien aseman näkökulmasta sekä miten pappien asema näkyi heidän perheenjäsentensä hautauksissa. Varhaisimmat pappeihin yhdistettävät hautaukset on löydetty Keminmaan Valmarinniemestä. Nämä nuoret aikuiset on haudattu Kristusaiheiset sormukset käsissään. Kuuluisin suomalainen kirkkohautaus kuuluu Kemin kirkkoherralle Nikolaus Rungiukselle (noin 1560–1629), jonka muumioituneet jäännökset ovat nähtävillä Keminmaan keskiaikaisessa kirkossa. Hänen hauta-asuaan, elintapojaan ja ruokavaliotaan koskevat tutkimustulokset osoittavat, että hän eli yltäkylläistä elämää, jota ei suinkaan haluttu peitellä hautajaisten aikana. Myös pappien lapset saivat isänsä aseman mukaisen hautauksen. Tämän voimme todeta Haukiputaan kirkon alle haudattujen kappalainen Frosteruksen lasten hautojen perusteella. Haudattujen yhteiskunnallisen statuksen lisäksi kirkkohautojen tarkastelu avaa mahdollisuuden ymmärtää myös niitä uskonnollisia lähtökohtia, joiden perusteella vainajat ja arkut valmistettiin hautaamista ja ylösnousemusta varten.

Author Biographies

Sanna Lipkin, Oulun yliopisto

Akatemiatutkija, FT Sanna Lipkin tutkii lapsuutta ja lasten kuolemaan liitettyjä tunteita 1300–1800-luvun Suomessa. Hänen akatemiatutkijaprojektinsa ”Uusia näkökulmia lapsuuteen Suomessa (1600–1900): hauta-asu lapsen aseman määrittelijänä” tarkastelee suomalaisia hautalöytöjä globaalista näkökulmasta.

Titta Kallio-Seppä, Oulun yliopisto

FT, KTM Titta Kallio-Seppä on erikoistunut tutkimaan varhaismodernin kaupungin kehitystä sekä kirkkohautaustapojen muutosta. Kallio-Seppä on Emil Aaltosen rahoittaman Kirkko, tila, muisti -projektin (2017–2019) johtaja. Projekti tutkii hautaamisperinteitä ja kirkkojen alaisia hautoja pohjoissuomalaisissa kirkoissa.

Tiina Väre, Oulun yliopisto

FT, KTM Tiina Väre on erityisesti kiinnostunut paleopatologiasta ja muumioituneiden ihmisjäännösten tutkimisesta. Viime aikoina hän on laajentanut tietämystään stabiili-isotooppianalysoinnissa tavoitteenaan tutkia varhaismoderneja imetys- ja ravitsemustottumuksia Suomessa.

Downloads

Published

2023-09-27