Milloin kansanrunoutemme kehitys saavutti huippunsa?

Kirjoittajat

• Satu Apo

Avainsanat:

Satu Apo, folkloristiikka, kansanrunous, kansanrunouden tutkimus, maantieteellis-historiallinen metodi, Julius Krohn, Kaarle Krohn, kalevalainen runous, suullinen runous, muinaisrunous, runonlaulajat, kirjoituskulttuuri, Kalevala, Elias Lönnrot

Abstrakti

Suomessa kehitettiin 1800-luvun lopulla ensimmäinen tieteellisenä pidetty menetelmä kansanrunouden tutkimiseen. Menetelmä tunnetaan maantieteellis- historiallisena metodina ja siihen nojaava tutkimussuuntaus suomalaisena koulukuntana. Tämän perustan laski Julius Krohn (1835–88). Hänen poikansa Kaarle Krohn (1863–1933) teki kansainvälisen läpimurtonsa kansansatujen tutkijana mutta jatkoi sitten isänsä aloittamaa työtä kalevalaisen runouden ja suomalaisen mytologian saralla. Uuden koulukunnan kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää eurooppalaisten perinteenlajien synty ja kehityshistoria.