Milloin kansanrunoutemme kehitys saavutti huippunsa?

  • Satu Apo
Avainsanat: Satu Apo, folkloristiikka, kansanrunous, kansanrunouden tutkimus, maantieteellis-historiallinen metodi, Julius Krohn, Kaarle Krohn, kalevalainen runous, suullinen runous, muinaisrunous, runonlaulajat, kirjoituskulttuuri, Kalevala, Elias Lönnrot

Abstrakti

Suomessa kehitettiin 1800-luvun lopulla ensimmäinen tieteellisenä pidetty menetelmä kansanrunouden tutkimiseen. Menetelmä tunnetaan maantieteellis- historiallisena metodina ja siihen nojaava tutkimussuuntaus suomalaisena koulukuntana. Tämän perustan laski Julius Krohn (1835–88). Hänen poikansa Kaarle Krohn (1863–1933) teki kansainvälisen läpimurtonsa kansansatujen tutkijana mutta jatkoi sitten isänsä aloittamaa työtä kalevalaisen runouden ja suomalaisen mytologian saralla. Uuden koulukunnan kunnianhimoisena tavoitteena oli selvittää eurooppalaisten perinteenlajien synty ja kehityshistoria.
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
kesä 17, 2010
Viittaaminen
Apo, S. (2010). Milloin kansanrunoutemme kehitys saavutti huippunsa?. Tieteessä Tapahtuu, 28(4-5). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/2782