Yksinäisen miehen talvisota

  • Juhani Suomi
Avainsanat: Juhani Suomi, talvisota, Urho Kekkonen, Moskovan-neuvottelut, kansallishenki, länsivaltojen apu, rauhantunnustelut, rauhanneuvottelut, rauhansopimus, alueluovutukset, siirtoväen huolto, turvallisuuspolitiikka

Abstrakti

Urho Kekkonen ajoi lähes vimmaisesti sodan jatkamista ja äänesti vielä eduskunnassakin yhtenä harvoista talvisodan rauhantekoa vastaan. Tällaisen vastauksen yleensä saa, jos pyytää historiaa edes joltisesti hallitsevilta luonnehdintaa siitä, miten Kekkonen asennoitui talvisotaan. Kuvaus esitetään yleensä jonkinlaisena todisteena siitä, että hän jos kuka oli takinkääntäjä. Faktoja eivät tuomioita syvällä rintaäänellä pudottelevat ole muistaneet tarkistaa enää vuosiin. Riittämiin toistettuna median luomasta mielikuvasta on tullut niin sanottu historiallinen totuus. Miten mahtoi Kekkonen todellisuudessa asennoitua sodan uhkaan, itse sotaan ja rauhanpyrkimyksiin? Mitä historialliset lähteet siitä kertovat?
Osasto
Artikkelit
Julkaistu
helmi 19, 2015
Viittaaminen
Suomi, J. (2015). Yksinäisen miehen talvisota. Tieteessä Tapahtuu, 33(1). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/49424