Elokuvat tieteellisten teorioiden popularisoijina: kaaosteoria kolmen elokuvan näkökulmasta
Avainsanat:
Niklas Lundström, Harri Raisio, kaaosteoria, tieteellinen teoria, elokuvat, populaarikulttuuri, kompleksisuustieteet, perhosefekti, metafora, Edward Lorentz, kaaos, järjestys, systeemi, bifurkaatio, polkuriippuvuus, sosiaaliset systeemit, sattuma, Chaos TAbstrakti
Pohdimme artikkelissamme elokuvien roolia tieteellisten teorioiden popularisoijina. Keskitymme kysymykseen, missä määrin kuvaukset elokuvien taustoilla käytetyistä tieteellisistä teorioista ovat paikkansapitäviä. Esimerkiksi tutkimusetiikka painottaa tutkijoiden toiminnan eettisiä puolia, etenkin rehellisyyttä. Miten on elokuvateollisuuden rehellisyyden laita tieteellisten teorioiden käytön ja kuvaamisen suhteen? Tätä ei voi pitää vähämerkityksellisenä kysymyksenä; elokuvilla voi olla merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Populaarikulttuurin edustajaksi olemme valinneet kolme 2000-luvulla ilmestynyttä suuren budjetin elokuvaa. Kaikista mahdollisista tieteellisistä teorioista valitsimme vain yhden – kaaosteorian. Kaaosteorian valintaViittaaminen
Lundström, N., & Raisio, H. (2013). Elokuvat tieteellisten teorioiden popularisoijina: kaaosteoria kolmen elokuvan näkökulmasta. Tieteessä tapahtuu, 31(5). Noudettu osoitteesta https://journal.fi/tt/article/view/8640