”Identiteettiään selvittämätön opettaja voi helposti mennä ’kirkon’ puolelle”

Ammatillisuuden ja uskonnollisen vakaumuksen jännite 1960–1970-luvun taitteen uskonnonopettajien työuralla

Kirjoittajat

• Juha Veikko Luodeslampi Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
• Arniika Kuusisto Tukholman yliopisto

DOI: https://doi.org/10.23988/ad.71206

Avainsanat:

uskonnonopetus, vakaumus, katsomusopetus, peruskoulun synty

Abstrakti

1930-luvulla syntyneet uskonnonopettajat olivat työurallaan osallisina peruskoulun alkuvaiheissa, jolloin uskonnonopetus herätti laajaa keskustelua. Tämän opettajaryhmän työuraa koskevissa kertomuksissa selviää, että heillä oli uskonnolliseen vakaumukseen liittyvä tausta, mutta työuralla he ohjautuivat pääosin koulun ammatillisesta arvomaailmasta käsin. Miesopettajilla oli pääsääntöisesti pappisvihkimys ja kytkös herätysliikkeisiin. Naisopettajissa oli enemmän liikkeisiin millään tavoin sitoutumattomia kuin miehissä. Peruskoulun syntyvaiheeseen liittyy myös kouludemokratialiikkeen nousu ja sitä myötä osa opettajista koki että uskonnonopetus tuli haastettua politiikan kautta. Ilmiö oli kuitenkin varsin lyhytaikainen ja paikallinen.

 

Tensions between professionality and faith affiliation at careers of Religious education teachers in the shift of 1960s and 1970s

Abstract:

The studied Religious education (RE) teachers, who were born in the 1930s, were involved in Pietistic movements at least in their childhood. When comprehensive school was initiated in Finland, RE was challenged also by school democracy movement. In RE teachers’ narratives, religious activity in school does not play a remarkable role, although male RE teachers were also ordained ministers and had pietistic background. In the study, female RE teachers were less involved in Pietistic movements than their male colleagues. Political challenge and pressure for RE as a school subject was rather local and very short termed.

Keywords: Religious education, religious affiliation, worldview, comprehensive school