Alakoulun oppilaiden kokemuksia ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen toteutuksesta: havaintoja oppimisesta ja tunteista

Kirjoittajat

• Ilkka Ratinen Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto
• Reetta Pahtaja Kasvatustieteiden tiedekunta, Lapin yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.23988/ad.91575

Avainsanat:

ratkaisukeskeinen ilmastokasvatus, toivo, alakoulu

Abstrakti

Ratkaisukeskeisen ilmastokasvatuksen tavoitteena on oppia tietoja ja taitoja, joiden avulla opitaan vähentämään ilmastopäästöjä ja sopeutumaan ilmastonmuutokseen parhaalla mahdollisella tavalla. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vaatii onnistuessaan myös tunteiden huomioon ottamista. Ilmastokasvatuksessa toivon ylläpitäminen on mahdollista merkityksiä luovien toimintastrategioiden avulla. Oleellista on, että oppija pohtii tekojensa merkityksellisyyttä, minkä avulla voidaan välttää toiveajattelua. Alakoulussa ilmastokasvatus perustuu tutkivaan oppimiseen ja dialogiseen, oppijan arkikäsityksen huomioon ottavaan vuorovaikutukseen. Vuorovaikutuksellinen opetus sitouttaa oppijat opetukseen. Artikkelissa pohditaan ilmastokasvatuksen toteutumista alakoulun oppilaiden näkökulmasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin avoimella kyselylomakkeella kahdeksasta alakoulun luokasta, viidestä eri koulusta. Tutkimusaineisto koostuu 152 oppilaan vastauksista. Vastaukset analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä ja teemoitettiin fenomenografisesti eri käsitekategorioihin. Käsitekategoriat muodostuivat neljästä teemasta: 1) Uuden oppimisesta, 2) kiinnostuksen lisääntymisestä, 3) ilmaston-muutokseen liittyvästä toivosta ja 4) ilmastonmuutokseen liittyvästä surusta.

 

Primary school pupils' experiences on the implementation of intentional climate change education: observations on learning and emotions

Abstract

The goal of intentional climate change education is to learn the knowledge and skills to reduce climate emissions and adapt to climate change in the best possible way. Mitigating and adapting to climate change also requires taking emotions into account. In climate change education hope is possible to maintain through meaningful coping strategies. It is essential that the learner reflects on the significance of his or her actions and thus avoids unnecessary wishful thinking. In primary school, climate education is based on inquiry-based learning and dialogical interaction that considers the learner's everyday thinking. Interactive learning process helps to engage learners.

This article considers the implementation of climate education from the perspective of primary school pupils. The research material was collected with an open questionnaire from eight primary school classes from five different schools. The research material consists of 152 pupils’ answers. The responses were analysed by qualitative content analysis and were phenomenographically themed into different concept categories. The concept categories consisted of four themes: 1) learning from the new, 2) increasing interest, 3) hope related to climate change, and 4) grief related to climate change.

Keywords: intentional climate change education, hope, primary school

Lähdeviitteet

Aarnio-Linnanvuori, E. (2018). Ympäristö ylittää oppiainerajat: arvolatautuneisuus ja monialaisuus koulun ympäristöopetuksen haasteina. (Väitöskirja). Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3836-1

Abrahams, I. & Millar, R. (2008). Does practical work really work? A study of the effectiveness of practical work as a teaching and learning method in school science. International Journal of Science Education, 30(14), 1945–1969. https://doi.org/10.1080/09500690701749305

Aho, A. & Isoaho, J. (2015). Äidinkielen kieliopin käsitteiden osaaminen. 6.- ja 9.-luokkalaisten oppilaiden subjektin ja predikaatin määritelmät, osaamiseen liittyvät ongelmat ja osaamisen taso. (Pro gradu -tutkielma). Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201505211469

Anderson, A. (2012). Climate change education for mitigation and adaptation. Journal of Education for Sustainable Development, 6(2), 191–206. https://doi.org/10.1177/0973408212475199

Bamberg, S., Rees, J. & Seebauer, S. (2015). Collective climate action: Determinants of participation intention in community-based pro-environmental initiatives. Journal of Environmental Psychology, 43, 155–165. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2015.06.006

Banchi, H. & Bell, R. (2008). The many levels of inquiry. Science and Children, 46(2), 26–29.

Branchetti, L., Cutler, M., Laherto, A., Levrini, O., Palmgren, E., Tasquier, G. & Wilson, C. (2018). The I SEE project: An approach to futurize STEM education. Visions for Sustainability, 9, 10–26. https://doi.org/10.13135/2384-8677/2770

Burke, S., Sanson, A. & Van Hoorn, J. (2018). The Psychological Effects of Climate Change on Children. Current Psychiatry Reports, 20(35). https://doi.org/10.1007/s11920-018-0896-9

Chapman, D. & Lickel, B. & Markowitz, E. M. (2017). Reassessing emotion in climate change communication. Nature Climate Change, 7(12), 850–852. https://doi.org/10.1038/s41558-017-0021-9

Degerman, L. (2016). Elever och klimatförändringen: En enkätundersökning bland finlandssvenska och svenska niondeklassare. (Väitöskirja). Åbo Akademi. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-841-6

Denzin, N. K. (2017). Sociological methods: A sourcebook. Abingdon: Routledge. https://doi.org/10.4324/9781315129945

Hicks, D. (2014). Educating for hope in troubled times: Climate change and the transition to a post-carbon future. London: Institute of Education Press.

Juuti, K. (2020). Kestävyysosaamisen karttuminen keksintöprojekteissa. Teoksessa T. Korhonen, & K. Kangas (toim.), Keksimisen pedagogiikka (ss. 332–353). Jyväskylä: PS-kustannus.

Korhonen, T., Lavonen, J., Kukkonen, M., Sormunen, K. & Juuti, K. (2014). The innovative school as an environment for the design of educational innovations. Teoksessa H. Niemi, J. Multisilta, L. Lipponen & M. Vivitsou (toim.), Finnish Innovations and Technologies in Schools (ss. 97–113). Amsterdam: Sense Publishers. https://doi.org/10.1007/978-94-6209-749-0_9

Lambert, J. L., Lindgren, J. & Bleicher, R. (2012). Assessing elementary science methods students’ understanding about global climate change. International Journal of Science Education, 34(8), 1167–1187. https://doi.org/10.1080/09500693.2011.633938

Lombardi, D., Sinatra, G. M. & Nussbaum, E. M. (2013). Plausibility reappraisals and shifts in middle school students’ climate change conceptions. Learning and Instruction, 27, 50–62. https://doi.org/10.1016/j.learninstruc.2013.03.001

Lehtonen, J. & Välimäki J. (2013). The environmental neurosis of modern man: The illusion of autonomy and the real dependence denied. Teoksessa S. Weintrobe (toim.), Engaging with climate change: Psychoanalytic perspectives (ss. 48–51). London: Routledge.

Lehtonen, A. & Cantell, H. (2015). Ilmastokasvatus osaamisen ja vastuullisen kansa-laisuuden perustana. Suomen ilmastopaneelin raportteja 1/2015.

Li, C. J. & Monroe, M. C. (2017). Exploring the essential psychological factors in fostering hope concerning climate change. Environmental Education Research, 25(6), 936–954.

van der Linden, S., Maibach, E. & Leiserowitz, A. (2015). Improving Public Engagement With Climate Change: Five “Best Practice” Insights From Psychological Science. Perspectives on Psychological Science, 10(6), 758–763. https://doi.org/10.1177/1745691615598516

Monroe, M. C., Plate, R. R., Oxarart, A., Bowers, A. & Chaves, W. A. (2019). Identifying effective climate change education strategies: A systematic review of the research. Environmental Education Research, 25(6), 791–812. https://doi.org/10.1080/13504622.2017.1360842

Muotka, A. & Kinni, A. (2019). Luokanopen ilmasto-opas. (Luettu 20.8.2020 sivulta https://luokanopenilmasto-opas.fi/)

Nisbet, E. K., Zelenski, J. M. & Murphy, S. A. (2009). The nature relatedness scale: Linking individuals’ connection with nature to environmental concern and behavior. Environment and Behavior, 41(5), 715–740. https://doi.org/10.1177/0013916508318748

O’Brien, K., Selboe, E. & Hayward, B. (2018). Exploring youth activism on climate change: Dutiful, disruptive, and dangerous dissent. Ecology and Society, 23(3), 42. https://doi.org/10.5751/ES-10287-230342

Ojala, M. (2012a). Hope and climate change: The importance of hope for environmental engagement among young people. Environmental Education Research, 18(5), 625–642. https://doi.org/10.1080/13504622.2011.637157

Ojala, M. (2012b). How do children cope with global climate change? Coping strategies, engagement, and well-being. Journal of Environmental Psychology, 32(3), 225–233. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2012.02.004

Ojala, M. (2015). Hope in the Face of Climate Change: Associations with Environmental Engagement and Student Perceptions of Teachers’ Emotion Communication Style and Future Orientation. The Journal of Environmental Education, 46(3), 133–148. https://doi.org/10.1080/00958964.2015.1021662

Ojala, M., & Bengtsson, H. (2019). Young People’s Coping Strategies Concerning Climate Change: Relations to Perceived Communication with Parents and Friends and Proenvironmental Behavior. Environment and Behavior, 51(8), 907–935. https://doi.org/10.1177/0013916518763894

Pekrun, R. (2016). Academic emotions. Teoksessa R. Wentzel & D. Miele (toim.), Handbook of Motivation at School (ss. 120–144). New York: Routledge.

Pihkala, P. (2017a). Päin helvettiä? Ympäristöahdistus ja toivo. Helsinki: Kirjapaja.

Pihkala, P. (2017b). Miksi ilmastonmuutoksesta on niin vaikea puhua? Monitieteellisiä näkökulmia. Tieteessä Tapahtuu, 35(1), 23–29. https://journal.fi/tt/article/view/60786

Pihkala, P. (2017c). Kuinka käsitellä maailman ongelmia? Traagisuus ja toivo ympä-ristökasvatuksessa. Ainedidaktiikka, 1(1), 2–15. https://doi.org/10.23988/ad.v1i1.65801

Pihkala, P. (2019a). Ilmastoahdistus ja sen kanssa eläminen. Raportti. Helsinki: MIELI Suomen mielenterveysseura ry. (Luettu 20.8.2020 sivulta: https://mieli.fi/fi/raportit/ilmastoahdistus-ja-sen-kanssa-eläminen)

Pihkala, P. (2019b). Ilmastokasvatus ja tunteet. (Luettu 20.8.2020 sivulta https://toivoajatoimintaa.fi/ilmastokasvatus-ja-tunteet/)

Ratinen, I. (2016). Primary student teachers’ climate change conceptualization and implementation on inquiry-based and communicative science teaching: a design research. (Väitöskirja). Jyväskylän yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-6667-6

Ratinen, I. & Vettenranta, J. (2018). Oppilaiden ilmastonmuutososaamisen suhde heidän käsityksiinsä omasta ympäristötietoisuudesta ja -optimismista. Teoksessa J. Rautopuro & K. Juuti (toim.), PISA pintaa syvemmältä: PISA 2015 Suomen pääraportti (ss. 153–173). Kasvatusalan tutkimuksia 77. Jyväskylä: Suomen Kasvatustieteellinen Seura.

Ratinen, I., Kinni, A., Muotka, A. & Sarivaara, E. (2019). Kohti ratkaisukeskeistä ilmastokasvatusta. Suomen Ilmastopaneeli, Raportti 9/2019. https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2019/11/Ilmastokasvatusraportti_final.pdf

Ratinen, I. & Uusiautti, S. (2020). Finnish students’ knowledge of climate change mitigation and its connection to hope. Sustainability, 12(6), 2181. https://doi.org/10.3390/su12062181

Reid, A. (2019). Climate change education and research: Possibilities and potentials versus problems and perils? Environmental Education Research, 25(6), 767–790. https://doi.org/10.1080/13504622.2019.1664075

Rättyä, K. & Kulju, P. (2018). Kielitietoisuutta kielentämällä – kieliopin tehtävätyyppien kehittäminen. Ainedidaktiikka, 2(1), 59–74. https://doi.org/10.23988/ad.68750

Salmela-Aro, K. (2018). Motivaatio ja oppiminen kulkevat käsi kädessä. Teoksessa K. Salmela-Aro (toim.), Motivaatio ja oppiminen (ss. 9–22). Jyväskylä: PS-kustannus.

Saloranta, S. (2017). Koulun toimintakulttuurin merkitys kestävän kehityksen kasvatuksen toteuttamisessa perusopetuksen vuosiluokkien 1–6 kouluissa. (Väitöskirja). Helsingin yliopisto. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-3610-7

Sarajärvi, A. & Tuomi, J. (2017). Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi: Uudistettu laitos. Helsinki: Tammi.

Shepardson, D. P., Niyogi, D., Roychoudhury, A. & Hirsch, A. (2012). Conceptualizing climate change in the context of a climate system: Implications for climate and environmental education. Environmental Education Research, 18(3), 323–352. https://doi.org/10.1080/13504622.2011.622839

Sinervo, S., Sormunen, K., Kangas, K., Hakkarainen, K., Lavonen, J., Juuti, K. & Seitamaa-Hakkarainen, P. (2020). Elementary school pupils’ co-inventions: Products and pupils’ reflections on processes. International Journal of Technology and Design Education. https://doi.org/10.1007/s10798-020-09577-y

Sipari, P. (2016). Open ilmasto-opas. Luettavissa: https://openilmasto-opas.fi/

Strife, S. J. (2012). Children’s Environmental Concerns: Expressing Ecophobia. Journal of Environmental Education, 43(1), 37–54. https://doi.org/10.1080/00958964.2011.602131

Tolppanen, S., Aarnio-Linnanvuori, E., Cantell, H. & Lehtonen, A. (2017). Pirullisen ongelman äärellä: kokonaisvaltaisen ilmastokasvatuksen malli. Kasvatus, 48(5), 456–468.

Uitto, A., Boeve-de Pauw, J. & Saloranta, S. (2015). Participatory school experiences as facilitators for adolescents’ ecological behavior. Journal of Environmental Psychology, 43, 55–65. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2015.05.007

Värri, V.-M. (2018). Kasvatus ekokriisin aikakaudella. Tampere: Vastapaino.