Ajattelun taidon tasot maantieteen ylioppilaskokeessa taloudellisen kestävän kehityksen koekysymyksissä ja vastauksissa

  • Julia Leivo Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
  • Olli Ruth Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto
  • Petteri Muukkonen Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-4222-1349
Avainsanat: Bloomin taksonomia, lukio, oppilasarviointi, SOLO-taksonomia, taloudellinen kestävä kehitys, ylioppilaskoe

Abstrakti

Tutkimme artikkelissamme sitä, miten ajattelun taidon tasot ilmenevät maantieteen ylioppilaskokeen taloudellista kestävää kehitystä käsittelevissä kysymyksissä sekä esseevastauksissa. Kestävään kehitykseen liittyvät ylioppilaskoekysymykset ovat usein vaativia, koska ne ovat tietoa laajasti soveltavia ja niissä yhdistetään useiden maantieteen kurssien ja muiden oppi-aineiden sisältöjä. Luokittelimme kahden ylioppilaskoekysymyksen tehtävänannot ja niissä vaadittavat ajattelun taidon tasot Bloomin taksonomian mukaan ja vastaukset SOLO-taksonomian mukaan. Tehtävänannot edellyttivät pääasiassa ymmärtämistä, soveltamista, analysointia ja arvioimista. Keskimäärin vastausten ajattelun taidon tasot jäivät tehtävänantojen vaatimuksista noin puoliväliin. Harvat parhaista ylsivät vaaditulle tasolle vastauksissaan. Sisällönanalyysin perusteella opiskelijat hallitsivat hyvin reiluun kauppaan ja luonnonvarojen kestämättömään käyttöön liittyviä sisältöjä, mutta osasivat heikosti taloudellisen kestävän kehityksen perimmäisen ajatuksen. Vastauksista puuttui myös pohdintaa tulojen epätasaisesta jakautumisesta lähde- ja kohdemaan välillä. Tulosten perusteella suosittelemme lukion maantieteen opettajia keskittymään entistä enemmän sen varmistamiseen, että opiskelijat ymmärtävät teemojen syvemmän luonteen ja problematiikan. Vastaustekniikkaa, esseevastausten jäsentelyä ja syy-seuraussuhteiden perustelemista tulisi harjoitella entistä enemmän.

 

Geography matriculation examination and levels of thinking skills in questions and answers on economic sustainability

Abstract

In this study, we have researched how the complexity in students’ understanding can be seen in the Finnish matriculation examination at the end of upper secondary school. We concentrated on exam questions related to economic sustainable development because it is the common subject in several disciplines taught in the Finnish upper secondary school. In addition, economic sustainable development as a study content demands complex understanding. We analyzed two matriculation examination questions according to Bloom’s taxonomy. Similarly, we analyzed the essay answers according to the SOLO taxonomy. Those questions required comprehension, application, analysis, and evaluation. On average, students’ essay answers reached the middle level. Only rarely students reached the highest levels of complexity in understanding. According to the content analysis, students knew well the contents of the fair trade and the unsustainable use of natural resources. However, they did not manage so well the core idea of the economic sustainable development. Moreover, students did not know so well the unequal distribution of incomes between the source and destination countries. We suggest that teachers in the upper secondary school should secure that students have adopted the core of the economic sustainable development. Teachers should also emphasize answering techniques, structuring essay answers, and reasoning causal relationships. These will enhance the complexity in understanding seen in the students’ essay answers.

Keywords: Bloom’s taxonomy, upper secondary school, student assessment, SOLO taxonomy, economic sustainable development, matriculation examination

Osasto
Artikkelit
Julkaistu
joulu 17, 2020
Viittaaminen
Leivo, J., Ruth, O., & Muukkonen, P. (2020). Ajattelun taidon tasot maantieteen ylioppilaskokeessa taloudellisen kestävän kehityksen koekysymyksissä ja vastauksissa. Ainedidaktiikka, 4(3), 64–101. https://doi.org/10.23988/ad.92201