Opettajien näkemyksiä historian opetussuunnitelmaperusteista

Authors

• Jukka Rantala Helsingin yliopisto
• Najat Ouakrim-Soivio Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta https://orcid.org/0000-0001-9139-4145

DOI: https://doi.org/10.23988/ad.74260

Keywords:

opetussuunnitelman perusteet, historianopetus, historiallinen ajattelu, arviointi

Abstract

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syksyllä 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa historianopetusta suunnataan entistä vahvemmin tiedonalalähtöisyyteen eli historiallisen ajattelun opiskeluun. Lukion opetussuunnitelma puolestaan rakentuu edelleen vahvasti myös sisältöjen opiskelun varaan. Artikkelissa tarkastelemme, miten peruskoulun yläluokkien ja lukion historianopettajat suhtautuvat tuoreisiin opetussuunnitelmalinjauksiin. Aineistomme koostuu keväällä 2017 historian opettajille (N=339) tekemämme kyselyn tuloksista. Sen perusteella peruskoulun yläluokilla työskentelevät opettajat suhtautuvat varsin myönteisesti uuteen opetussuunnitelmaan. Lukio-opettajat puolestaan ovat kriittisempiä oman ohjausdokumenttinsa henkeen. Kumpikin opettajaryhmä toivoi perusteiden ohjaavan selkeämmin arviointia. Artikkelissa nostamme esille opettajien näkemyksiä opetussuunnitelmissa esitetyistä opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja arviointikriteereistä. Artikkelimme antaa viitteitä siitä, miten uusien opetussuunnitelmien linjaukset toteutuvat opettajien työssä ja mihin opettajat kaipaisivat muutosta, kun lukion opetussuunnitelman uudistaminen ja perusopetuksen arviointikriteerien työstäminen käynnistyvät lukuvuoden 2018–2019 aikana.

 

Finnish history teachers’ contentment with their National Core Curricula

Abstract

The new National Core Curricula (NCC) for basic education and general upper secondary schools have been put into effect recently. The NCC for Basic Education (2014) emphasises disciplinary history: in other words, teaching and learning focus on historical thinking. This manifests itself through a detailed portrayal of the study aims and assessment criteria. However, the NCC for upper secondary schools (2015) still stresses content knowledge. In our article, we present teachers’ perceptions about the study aims, contents, and assessment criteria expressed in the history curricula. The data consists of a survey carried out among history teachers (N = 339) in 2017. It shows that upper secondary history teachers were more concerned about the definition of the content areas than history teachers of basic education. Upper secondary teachers also argue that the NCC’s history was too content-oriented. The teachers of both school levels criticised the deficiency of guidelines for assessment.

Keywords: National Core Curricula, the teaching of history, historical thinking, assessment