Kahdeksasluokkalaisten islamin opetuksen tunnustuksellisuuden analyysi

Kirjoittajat

  • Anuleena Kimanen Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto

Avainsanat:

uskonnonopetus, islamin opetus, tunnustuksellisuus, oppitunnin vuorovaikutus

Abstrakti

Artikkelissa arvioidaan erään kahdeksannen luokan islamin ryhmän opetuksen tunnustuksellisuutta. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan diskursiivisesti eli tutkitaan, millaiseen asemaan suhteessa uskonnolliseen traditioon oppilas ja opetus määritellään sekä millaisia oikeuksia ja velvoitteita näille rakennetaan. Tunnustuksellisuutta tarkastellaan tavoitteiden, menetelmien ja identiteettioletusten suhteen viidellä eri alueella: kollektiivinen suunnittelu, opettajan suunnittelu, oppimateriaali, oppilaiden ennakko-oletukset sekä oppitunnin vuorovaikutus. Analyysin perusteella voi sanoa, että opetuksessa oli sekä tunnustuksellisia että tunnustuksettomia elementtejä sekä kollektiivisen suunnittelun (lainsäädäntö ja opetussuunnitelma) että opettajan suunnittelun tasolla. Oppitunnin vuorovaikutukseen vaikutti se, että oppilaat odottivat opetukselta samankaltaisia tavoitteita ja menetelmiä kuin uskonnollisen yhteisön opetukselta. Siksi opettajan hienovaraiset yritykset avata keskustelua laajemmalle eivät tuottaneet tulosta, vaan uskonnollinen puhetapa jäi hegemoniseksi tunneilla.

Osasto
Artikkelit

Julkaistu

2017-09-20

Viittaaminen

Kimanen, A. (2017). Kahdeksasluokkalaisten islamin opetuksen tunnustuksellisuuden analyysi. Ainedidaktiikka, 1(1), 16–38. https://doi.org/10.23988/ad.v1i1.60558