Kohteleeko julkinen rahoitus tasavertaisesti eri koulutusmuotoja?
Avainsanat:
koulutuksen rahoitus, rahoitusuudistus, yliopistot, ammattikorkeakoulut, ammatillinen peruskoulutus, financing of education, the reform of financing, universities, universities of applied sciences, initial vocational educationAbstrakti
Niukkuuden aika on tullut koko maailmantalouteen monien jälkeenpäin ajatellen lihavien vuosien jälkeen. Kestävyysvaje vaatii Suomessa niin julkisten menojen karsintaa kuin verojen kiristämistä. Näissä oloissa on selvää, että niukkuutta jaetaan myös koulutussektorilla. Budjetit eivät kata edes kustannustason nousua, kun indeksit on jäädytetty ja puolitettu viime vuosina. Päättyneellä kymmenvuotiskaudella 2000- luvulla on eletty kaikilla koulutussektoreilla suhteellisen suotuisaa aikaa. Rahoitus on reaalisesti kasvanut, joskin epätasaisesti eri sektoreilla. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen kasvusta merkittävä osa on johtunut opiskelijamäärän kasvusta. Yliopistojen rahoituksen kasvu, jota yliopistouudistus hetkeksi vauhditti, on toteutunut erityisesti opiskelijakohtaisen rahoituksen kasvuna. Heikoimmin ovat menestyneet ammattikorkeakoulut, joiden yksikköhinta on noussut vähiten. Tulevina vuosina koulutuksen rahoitukseen vaikuttavat kaikilla toteutuvat rahoitusjärjestelmien ja rahoitusperusteiden uudistukset, jotka sisältävät sekä uhkakuvia että mahdollisuuksia. Niin valtion kuin kuntarahoituksenkin voi ennakoida reaalisesti putoavan kaikilla koulutussektoreilla.
