Opettajaopiskelijoiden suhtautuminen yrittäjyyskasvatukseen: Oivalluksia vai korulauseita?
Avainsanat:
opettajankoulutus, yrittäjämäinen oppiminen, yrittäjyyskasvatusAbstrakti
Yrittäjyyskasvatuksen sisällyttäminen Suomen koulutusjärjestelmän kaikille tasoille on kirvoittanut voimakkaita kannanottoja puolesta ja vastaan. Opettajankoulutuksessa yrittäjyyskasvatuksella on kaksiosainen rooli: 1) tutkia ja selkeyttää yrittäjyyskasvatuksen sisältöjä ja menetelmiä perusopetuksen näkökulmasta ja 2) aktiivisten sekä kriittisten yrittäjyyskasvattajien kouluttaminen. Opettajaopiskelijoiden näkemyksiä yrittäjyyskasvatuksesta on tutkittu vähän, joten tässä tutkimuksessa tutkimuskysymykseksi asetettiin: Millaisia näkemyksiä opettajaopiskelijat esittävät yrittäjyyskasvatuksesta? Tutkimuksen laadullinen esseeaineisto kerättiin kahtena lukuvuotena (2021–2022 ja 2022–2023) opintojakson “Yrittäjyyskasvatus perusopetuksessa” aikana. Opintojaksolle osallistui kahtena lukuvuotena 132 luokanopettajaopiskelijaa, joista 42 antoi tutkimusluvan. Esseet analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla. Yleisesti opettajaopiskelijat suhtautuivat myönteisesti yrittäjyyskasvatukseen ja he pitivät yrittäjyyttä ja itsenäisen aloitteellisuuden kehittämistä tärkeinä perusopetuksen osa-alueina. Osa koki suurimmaksi haasteeksi yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisen, joten siihen tarvittaisiin lisää koulutusta. Kun yrittäjyyskasvatus ei ole sidoksissa mihinkään tiettyyn oppiaineeseen, kokivat opettajaopiskelijat vaikeuksia hahmottaa, miten sen voi tulevaisuudessa integroida perusopetuksen opetussuunnitelman toteuttamiseen ja osaksi arjen oppitunteja. Kriittistä näkökulmaa edusti opettajaopiskelijoiden ilmaisut liittyen yrittäjyyskasvatuksen rooliin kasvattaa toimijoita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän talouden ratkaisijoiksi. Lisäksi nähtiin, että yrittäjyyskasvatus tukee uusliberalistista, jopa ideologista ajattelua ja että se ohjaa oppilaiden ajatteluprosesseja yhdensuuntaisesti. Opettajaopiskelijat kyseenalaistavat yrittäjyyskasvatuksen sisällyttämisen koulujärjestelmään, jos sen ainoana tavoitteena on yrittäjien tuottaminen. Osallistujille heräsi kuitenkin myös oivalluksia yrittäjämäisestä pedagogiikasta ja sen mahdollisuuksista laajentaa oppijalähtöisten ja oppijoita aktivoivien opetusmenetelmien soveltamista omassa opetuksessaan. Tämä antoi uudenlaista syvyyttä heidän suhtautumiseensa yrittäjyyskasvatukseen ja sitä kautta tulevaisuuden opetustyön toteuttamiseen.
