Muistelun monet muodot – kertomus, kehollisuus ja hiljaisuus paikan tietämisen tapoina
DOI:
https://doi.org/10.30666/elore.79278Abstract
Artikkelissamme tarkastelemme Karjala-muistelun kehollisia ja materiaalisia ulottuvuuksia, muisteluun liittyviä käytäntöjä ja erityisesti hiljaisuutta osana muistelua. Pohdimme, millaisia hiljaisia käytäntöjä muistelussa rakennetaan, uusinnetaan ja toisaalta kuinka näitä hiljaisuuksia haastetaan. Artikkelimme perustuu Kurkijoelle vuonna 2010 tehtyyn kotiseutumatkaan ja siellä kerättyyn etnografiseen aineistoon. Tutkimusaineistona on tutkijan kenttätyömuistiinpanot, matkalaisten muistiin kirjoittamia mietteitä ja valokuvia. Artikkelimme metodologisena kontribuutiona on tarkastella kertomusta, kehollisuutta ja hiljaisuutta yhtä aikaa ilmentyvinä tietämisen tapoina, ja osoittaa, miten näitä muistelukäytäntöjä voidaan tutkia aistietnografian keinoin.Artikkelimme osoittaa, kuinka erilaiset muistelukäytännöt muodostuvat, kuinka niihin otetaan osaa, miten niistä kerrotaan ja ennen kaikkea, miten keholliset käytännöt tulevat näkyviksi yksilöiden muistelukerronnan kautta. Karjala-muisteluun liittyy myös hiljaisuuksia, jotka konkretisoituivat erityisesti Karjalan matkoille tyypillisissä, toistuvissa käytännöissä. Hiljaisuus konkretisoitui esimerkiksi haluttomuutena muistaa ja muistella vaikeita asioita. Tällaisiin kokemuksiin ja muistoihin liittyy sanallistamisen vaikeutta, mutta samalla kuitenkin näiden moniaistillista, osin tiedostamatontakin, esiin tuomista. Hiljaisuuksien tulkinta on haasteellista ja tutkijalta tulkinta vaatii huolellisuuden lisäksi myötäelämisen kykyä ja hienotunteisuutta.
Artikkelin johtopäätöksenä on, että sosio-tilallisen kuulumisen analyysin tulee olla tilannesidonnaista ja tarkastelussa tulee hyödyntää limittäin kehollisuutta, kokijoiden muistelupuhetta ja materiaalisten elementtien tarkastelua. Näin on mahdollista paremmin ymmärtää muistelun poliittisuutta sekä paikan tietämisen kansallista, yhteisöllistä ja subjektiivista kehystämistä.
##submission.downloads##
Publicerad
Referera så här
Nummer
Sektion
Licens
Tidskriften följer den så kallade "diamantmodellen" för öppen publicering: tidskriften tar inte ut några avgifter från författarna, och de publicerade texterna är omedelbart fritt tillgängliga på vetenskapstidskrifternas Journal.fi-plattform. Genom att skicka in en artikel till Elore för publicering godkänner författaren från och med september 2024 att verket publiceras under licensen CC BY 4.0. Enligt licensen får andra kopiera, sprida, distribuera och visa det upphovsrättsskyddade verket och eventuella bearbetade versioner av det, under förutsättning att de anger licensen, den ursprungliga publikationen (länk eller referens) och författaren som originalupphovsperson. Alla gjorda ändringar måste anges.
Upphovsrätten till texterna förblir hos författarna, och parallellpublicering är tillåtet. Detta gäller även texter som publicerats före september 2024. Publiceringsinformationen från Elore ska synas i parallellpubliceringen.
Användningslicensen för metadata till publicerade artiklar är Creative Commons CC0 1.0 Universal.