Maahanmuuttajien toimijuus työmarkkinoilla Kainuussa, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Savossa
Avainsanat:
toimijuus, maahanmuuttajat, työvoima, pääasiallinen toiminta, kotouttaminenAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan maahanmuuttajien toimijuutta ja sitä rajoittavia tekijöitä työmarkkinoilla Kainuun, Kymenlaakson ja Pohjois-Savon maakunnissa. Toimijuutta lähestytään työllisyyden, pääasiallisen toiminnan, kansalaisuuden ja koulutuksen avulla. Toimijuutta rajoittavina tekijöinä tarkastellaan työttömyyttä ja koettua syrjintää työelämässä. Tutkimusaineistona on käytetty Tilastokeskuksen virallisia tilastoja, yhteispohjoismaisen CAGE-hankkeen rekisteriaineistoa sekä työ- ja elinkeinoministeriön Kotoutumisen indikaattorit -tietokantaa. Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Tutkimusmaakuntien väestöllinen kehitys muuttotappioalueena on haasteellinen nyt ja myös lähitulevaisuudessa ja ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä on varsin alhainen myös työmarkkinoiden näkökulmasta. Toimijuutta tarkasteltaessa koulutustaustalla on merkitystä
työllistymisessä, sillä keski- ja korkea-asteen koulutuksen omaavat maahanmuuttajat ovat työllistyneet parhaiten. Pakolaistaustaisilla työllisten osuus on alhaisin. Toimijuutta rajoittavia tekijöitä ovat työllistymisen haasteet työmarkkinoilla ja syrjintä työelämässä. Ulkomailla syntyneillä ulkomaalaistaustaisilla on korkeampi työttömyysaste kuin Suomessa syntyneillä suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla. Runsas neljännes ulkomailla syntyneistä ulkomaalaistaustaisista on kokenut syrjintää työelämässä. Toimijuus, vuorovaikutteisuus ja yksilön kuulumisen tunne yhteisöön ja alueelle lisäävät positiivista toimijuutta, subjektiivista hyvinvointia ja edesauttavat alueiden elinvoimaisuutta sekä väestön positiivista ikärakennetta.
