Vocabulary related to iron manufacture and iron-working in Saami languages
An etymological study
DOI:
https://doi.org/10.33339/fuf.131848Keywords:
etymology, historical contact linguistics, Iron Age, iron manufacture, Saami languagesAbstract
In this article, etymologies of the lexical set related to iron manufacture and iron-working in the Saami languages are examined. The aim is to examine, from a linguistic perspective, when Saami speakers started to manufacture and work iron and from which direction they learned these activities.
The data consists of 32 words relating to iron. Only the most central terms of the lexical set have been included, namely terms for ‘iron’; ‘steel’; ‘ore’; ‘iron slag’; ‘forge (v.)’; ‘forge (n.), smithy’; ‘furnace’; ‘smith’; ‘coal; ember’; ‘bellows’; ‘pliers’; ‘hammer’; ‘anvil’. The data was collected from dictionaries of the Saami languages.
According to the data analysis, it seems that Saami speakers received their iron-related vocabulary mainly from two directions: Proto-Scandinavian and Finnic/Finnish. The southwestern Saami languages which are today spoken in central Scandinavia and Lule Saami received the vocabulary mainly from Proto-Scandinavian. The more northern and northeastern languages have borrowed words from Finnic/Finnish.
References
Sources of the data:
Álgu = The Álgu database: Sámegielaid etymologaš diehtovuođđu = Etymological database of the Saami languages. Online database. Helsinki: Institute for the languages of Finland. https://kaino.kotus.fi/algu/ (Accessed 2024-05-14.)
Antonsen, Lene & Trosterud, Trond & Kappfjell, Maja & Jåma, Sissel & Bergström, Toini & Fjellheim, Marit. 2009–2022. Nedtedigibaakoeh: Åarjelsaemiengïele–daaroengïele–åarjelsaemiengïele. Tromsø: UiT. https://baakoeh.oahpa.no/ (Accessed 2024-02-14.)
Antonsen, Lene & Trosterud, Trond & Eskonsipo, Berit Meret Nystad. 2013–2022. Neahttadigisánit: Davvisámi-dáru-davvisámi sátnegirji. Tromsø: UiT. https://sanit.oahpa.no/sme/nob/ (Accessed 2024-05-14.)
Barruk, Henrik. 2018. Báhkuogirjje: Ubmejesámien–dáruon, dáruon ubmejesámien = Ordbok: Umesamisk–svensk, svensk–umsamisk. Storuman: Kanaanstiftelsen i Sverige.
Bergsland, Knut & Magga, Lajla Mattsson. 2007. Åarjelsaemien–daaroen baakoegærja: Sydsamisk–norsk ordbok. 2nd edn. Ikkaldas: Idut.
Grundström, Harald. 1946–1951. Lulelapsk ordbok․ På grundval av K․ B․ Wiklunds, Björn Collinders och egna uppteckningar (Skrifter utgivna genom Landsmåls- och folkminnesarkivet i Uppsala, Ser C:1). Uppsala: Lundequistska bokhandeln. https://www.isof.se/utforska/publikationer/publikationer/1954-01-01-lulelapsk-ordbok
Hasselbrink, Gustav. 1981–1985. Südlappisches Wörterbuch, vol․ I, II, III (Schriften des Instituts für Dialektforskning und Volkskunde in Uppsala, Ser C:4). Uppsala: AB Lundequistska Bokhandeln.
Itkonen, Erkki. 1986. Inarilappisches Wörterbuch, vol․ I A–K (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XX, 1). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Itkonen, Erkki. 1987. Inarilappisches Wörterbuch, vol․ II L–P. (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XX, 2). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Itkonen, T․ I. 1916–2020. Lappalais-suomalaisia sanavertailuja. Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja 32 (3): 1–145.
Itkonen, T․ I. 1958. Koltan- ja kuolanlapin sanakirja, I–II (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XV). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Kintel, Anders. 2012. Julevsáme–dárro–julevsáme báhkogirjje. Beta version. http://gtweb.uit.no/webdict/ak/smj2nob/index.html (Accessed 2024-02-14.)
Lagercrantz, Eliel. 1939. Lappischer Wortschatz (Lexica Societatis Fenno-Ugricae 6). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto (Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia 200). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Moshnikoff, Satu & Moshnikoff, Jouni. 2021. Suomi–koltansaame-sanakirja. Lehtinen, Miika & Koponen, Eino & Fofonoff, Merja & Lehtola, Raija (eds․). Inari: Sää'mte'ǧǧ.
Moshnikoff, Satu & Moshnikoff, Jouni & Rueter, Jack. 2013–2022. Nettidigisanat: Koltansaame-suomi-koltansaame sanakirja. Tromsø: UiT. https://saan.oahpa.no/sms/fin/ (Accessed 2024-02-14.)
Nielsen, Konrad. 1932–1938. Lappisk ordbok = Lapp dictionary I–III (Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B: Skrifter). Oslo: Instituttet for sammenlignende kulturforskning.
Olthuis, Marja-Liisa & Valtonen, Taarna & Seurujärvi, Miina & Trosterud, Trond. 2015–2022. Nettidigisäänih: Inari Saami–Finnish–Inari Saami. https://saanih.oahpa.no/smn/fin/ (Accessed 2024-02-14.)
Pitesamisk–norsk bokmål–pitesamisk. http://gtweb.uit.no/webdict/index_sje-nob.html (Accessed 2023-05-19.)
Pitesamisk–svensk–pitesamisk. http://gtweb.uit.no/webdict/index_sje-swe.html (Accessed 2023-05-19.)
Sametingets ordbok. Sydsamiska–svenska–sydsamiska. Kiruna: Sámetinget. https://ordbok.sametinget.se/ (Updated 2023-09-25; accessed 2024-02-14.)
Sammallahti, Pekka. 1989. Sámi-suoma sátnegirji = Saamelais-suomalainen sanakirja. Ohcejohka: Jorgaleaddji.
Sátni․org. http://satni.org/ (Accessed 2023-05-19.)
Ter Sami Webdictionary: Ter Sami–English–Ter Sami. Tromsø: UiT. https://gtweb.uit.no/webdict/sjt-eng/ (Accessed 2023-05-19.)
Trosterud, Trond. 2013–2022. Neahttadigisánit: Davvisámegiella–suomagiella–davvisámegiella. Tromsø: UiT. https://sanit.oahpa.no/sme/fin/ (Accessed 2024-02-14.)
Wilbur, Joshua. 2013–2022. Nähttadigibáhko: Pite Saami–English dictionary. Tromsø: UiT. https://bahkogirrje.oahpa.no/ (Accessed 2024-06-13.)
Wilbur, Joshua. 2013–2022. Nähttadigibáhko: Pitesamisk–norsk. Tromsø: UiT. https://bahkogirrje.oahpa.no/ (Accessed 2024-06-13.)
Wilbur, Joshua. 2022. Nähttadigibáhko: Pitesamiska–svenska. Tromsø: UiT. https://bahkogirrje.oahpa.no/ (Accessed 2024-06-13.)
Literature:
Aikio, Ante. 2004. An essay on substrate studies and the origin of Saami. In Hyvärinen, Irma & Kallio, Petri & Korhonen, Jarmo (eds․), Etymologie, Entlehnungen und Entwicklungen: Festschrift für Jorma Koivulehto zum 70․ Geburtstag (Mémoires de la Société Néophilologique de Helsinki LXIII), 5–34. Helsinki: Société Néophilologique.
Aikio, Ante. 2006. On Germanic-Saami contacts and Saami prehistory. Journal de la Société Finno-Ougrienne 91. 9–55. https://doi.org/10.33340/susa.81944
Aikio, Ante. 2007a. Etymological nativization of loanwords: A case study of Saami and Finnish. In Toivonen, Ida & Nelson, Diane (eds․), Saami linguistics (Current Issues in Linguistic Theory 288), 17–52. Amsterdam: Benjamins. https://doi.org/10.1075/cilt.288.03aik
Aikio, Ante. 2007b. The study of Saami substrate toponyms in Finland. In Pitkänen, Ritva Liisa & Saarikivi, Janne (eds․), Borrowing of place names in the Uralian languages (Onomastica Uralica 4), 159–198. Debrecen: University of Debrecen & University of Helsinki.
Aikio, Ante. 2007c. Saamelaisajan paikannimistö Satakunnassa. In Hakanen, Aimo & Kero, Reino (eds․), Sata sanan juurta: Satakunnan vanhaa paikannimistöä․ Seminaarijulkaisu․ Emil Cedercreutzin museo ja kulttuurikeskus 7–8․4․2006 (Satakunta, Kotiseutututkimuksia XXV), 14–25. Harjavalta: Satakunnan historiallinen Seura.
Aikio, Ante. 2009. The Saami loanwords in Finnish and Karelian. Oulu: University of Oulu. (Doctoral dissertation.)
Aikio, Ante (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte). 2012. An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. In Grünthal, Riho & Kallio, Petri (eds․), A linguistic map of prehistoric Northern Europe (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266), 63–117. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Aikio, Ante (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte). 2020. Loanwords from unattested Nordic source forms in Saami. Finnisch-Ugrische Forschungen 65. 5–24. https://doi.org/10.33339/fuf.87404
Aikio, Ante (Luobbal Sámmol Sámmol Ánte). 2022. Proto-Uralic. In Bakró-Nagy, Marianne & Laakso, Johanna & Skribnik, Elena (eds․), The Oxford guide to the Uralic languages, 3–27. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780198767664.003.0001
Amundsen, Bård. 2023. Verdens eldste runestein er funnet ved Tyrifjorden, tror arkeologer. https://www.forskning.no/arkeologi-humaniora/verdens-eldste-runestein-er-funnet-ved-tyrifjorden-tror-arkeologer/2140233 (Accessed 2023-12-12.)
Bergsland, Knut. 1992. Language contacts between Southern Sami and Scandinavian. In Jahr, Ernst Hakon (ed․), Language contact: Theoretical and empirical studies, 5–15. Berlin: Monton de Gruyter. https://doi.org/10.1515/9783110851847.5
Bergsland, Knut. 1995. Bidrag til sydsamenes historie (Skriftserie 1). Tromsø: Senter for samiske studier, Universitetet i Tromsø.
Bergsland, Knut & Magga, Lajla Mattsson. 2007. Åarjelsaemien–daaroen baakoegærja. Ikkaldas: Idut.
Biørnstad, Lasse. 2023. Her stikker verdens eldste runestein ut av bakken: Slik fant forskerne ut hvor gammel den er. https://forskning.no/arkeologi/her-stikker-verdens-eldste-runestein-ut-av-bakken-slik-fant-forskerne-ut-hvor-gammel-den-er/2145762 (Accessed 2023-10-27.)
Carpelan, Christian & Parpola, Asko. 2001. Emergence, contacts and dispersal of Proto-Indo-European, Proto-Uralic and Proto-Aryan in archaeological perspective. In Carpelan, Christian & Parpola, Asko & Koskikallio, Petteri (eds․), Early Contacts between Uralic and Indo-European: Linguistic and Archaeological Considerations (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 242), 55–150. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Fossum, Birgitta. 2006. Förfadernas land: En arkeologisk studie av rituella lämningar i Sápmi 300 f․Kr–1600 e․Kr. (Studia archaeologica universitatis Umensis 22). Umeå: Umeå University. (Doctoral dissertation.)
Häkkinen, Jaakko. 2010. Jatkuvuusperustelut ja saamelaisen kielen leviäminen (osa 2). Muinaistutkija 2/2010. 51–64.
Häkkinen, Kaisa. 1999. Esisuomalainen pyyntikulttuuri ja maanviljely sanastohistorian kannalta. In Fogelberg, Paul (ed․), Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kännnedom av Finlands natur och folk 153), 159–173. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Halász, Ignácz. 1896: Svéd-lapp nyelv VI. Pite lappmarki szótár és nyelvtan: rövid karesuandói lapp szójegyzékkel. Budapest: Magyar Tudományos Akadémia.
Hamari, Pirjo & Halinen, Petri. 2000. Saamelaisperäisten muinaisjäännösten inventointi. In Maaranen, Päivi & Kirkinen, Tuija (eds․), Arkeologinen inventointi: Opas inventoinnin suunnitteluun ja toteuttamiseen, 153–171. Helsinki: Museovirasto.
Haugen, Einar. 1982. Scandinavian language structures: A comparative historical survey (The Nordic Series 10). Minneapolis: University of Minnesota Press.
Heikkilä, Mikko K. 2011. Huomioita kantasaamen ajoittamisesta ja paikantamisesta sekä germaanisia etymologioita saamelais-suomalaisille sanoille. Virittäjä 115(1). 68–74.
Heikkilä, Mikko K. 2014. Bidrag till Fennoskandinaviens språkiga förhistoria i tid och rum. Helsinki: Helsingin yliopisto. (Doctoral dissertation.)
Holopainen, Sampsa. 2019. Indo-Iranian borrowings in Uralic: Critical overview of the sound substitutions and distribution criterion. Helsinki: University of Helsinki. (Doctoral dissertation.)
Itkonen, T․ I. 1958. Koltan- ja kuolanlapin sanakirja I–II (Lexica Societatis Fenno-Ugricae XV). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Juutinen, Markus. 2022. Russian loanwords in Skolt Saami. Finnisch-Ugrische Forschungen 67. 75–126. https://doi.org/10.33339/fuf.110737
Juutinen, Markus. 2023. Koltansaamen kielikontaktit: Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä (Acta universitatis Ouluensis, B Humaniora, 209). Oulu: University of Oulu. (Doctoral Dissertation.)
Juutinen, Markus & Kuokkala, Juha. 2023. Saamen skandinaavisten lainasanojen tutkimuksen tilasta ja näkymistä. (Paper presented at XLIX Kielitieteen päivät in Oulu May 26th, 2023.)
Juutinen, Markus & Valtonen, Taarna. 2023. Saamen kantaskandinaavisesta karjataloussanastosta. In Holopainen, Sampsa & Kim, Jeongdo & Metsäranta, Niklas (eds․), Elämä ja etymologia: Janne Saarikiven 50-vuotisjuhlakirja, 155–183. Helsinki: University of Helsinki. https://doi.org/10.31885/9789515182838
Kallio, Petri. 2009. Stratigraphy of Indo-European loanwords in Saami. In Äikäs, Tiina (ed․), Máttut – máddagat: The roots of Saami ethnicities, societies and spaces / places (Publications of Giellagas Institute 12), 30–45. Oulu: Giellagas Institute.
Kay, Christian & Allan, Kathryn. 2015. English historical semantics. Edinburgh: Edinburgh University Press.
Köbler, Gerhard. 2014. Germanisches Wörterbuch. 5th edn. https://www.koeblergerhard.de/germwbhinw.html (Accessed 2023-05-04.)
Koivulehto, Jorma. 1976. Vanhimmista germaanisista lainakosketuksista ja niiden ikäämisestä. Virittäjä 80(1,2). 33–47, 247–290.
Koivulehto, Jorma. 1988. Lapin ja itämerensuomen suhteesta: Ieur․ -Tr- yhtymän korvautuminen lainoissa. Virittäjä 92(1). 26–51.
Koivulehto, Jorma. 1999. Das Verhältnis des Ostseefinnischen und des Lappischen im Lichte der alten Lehnwörter: Die Substitution des fremden Wortausgangs *CVz im Lappischen. In Lehtimäki, Pekka (ed․), Sprachen in Finnland und Estland, 7–22. Wiesbaden: Harrassowitz.
Korhonen, Mikko. 1981. Johdatus lapin kielen historiaan (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 370). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kosmenko, Mark. 2009. Discussion regarding the south-east origin of the Sámi. In Halinen, Petri & Lavento, Mika & Suhonen, Mervi (eds․), Recent perspectives on Sámi archaeology in Fennoscandia and North-West Russia: Proceedings of the First International Conference on Sámi Archaeology, Rovaniemi, 19–22 October 2006 (Iskos 17), 65–74. Helsinki: Finnish Antiquarian Society.
Kotivuori, Hannu. 2013. Tidiga spår av järnhantering i norra Finland. In Rundberget, Bernt & Larsen, Jan Henning & Haraldsen, Tom H․ Borse (eds․), Ovnstypologi og ovnskronologi i den nordiske jernvinna: Jernvinna I Oppland, Symposium på Kittelby, 16․–18․ juni 2009, 55–58. Oslo: Kulturhistorisk museum. https://doi.org/10.23865/noasp.57
Kroonen, Guus. 2013. Etymological Dictionary of Proto-Germanic (Leiden Indo-European Etymological Dictionary Series II). Leiden: Brill.
Lagercrantz, Eliel. 1939. Lappischer Wortschatz, vol․ I–II (Lexica Societatis Fenno-Ugricae VI). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
LÄGLOS I = Kylstra, A․D․ & Hahmo, Sirkka-Liisa & Hofstra, Tette & Nikkilä, Osmo. 1991. Lexikon der älteren germanischen lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen, vol․ I. Amsterdam: Rodopi.
LÄGLOS II = Kylstra, A․D․ & Hahmo, Sirkka-Liisa & Hofstra, Tette & Nikkilä, Osmo. 1996. Lexikon der älteren germanischen lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen, vol․ II. Amsterdam: Rodopi.
Lavento, Mika. 2013. Tidig järnproduktion i södra och västra Finland: Några aspekter på järnframställning och järnets funktion i samhället. In Rundberget, Bernt & Larsen, Jan Henning & Haraldsen, Tom H․ Borse (eds․), Ovnstypologi og ovnskronologi i den nordiske jernvinna: Jernvinna i Oppland, Symposium på Kittelby, 16․–18․ juni 2009, 93–103. Oslo: Kulturhistorisk museum. https://doi.org/10.23865/noasp.57
Lavento, Mika. 2015. Pronssi- ja varhaismetallikausi. In Haggrén, Georg & Halinen, Petri & Lavento, Mika & Raninen, Sami & Wessman, Anna (eds․), Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle, 125–212. Helsinki: Gaudeamus.
Lehtiranta, Juhani. 2001. Yhteissaamelainen sanasto (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 200). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Magga, Ole Henrik & Magga, Lajla Mattsson. 2012. Sørsamisk grammatikk. Kárášjohka: Davvi Girji.
Magnusson, Gert. 1986. Lågteknisk järnhantering i Jämtlands län (Jernkontorets Bergshistoriska Skriftserie 22). Stockholm: Jernkontoret. (Doctoral dissertation.)
Murphy, M․ Lynne & Koskela, Anu. 2010. Key terms in semantics. London: Continuum.
Nielsen, Hans Frede. 2000. The early runic language of Scandinavia: Studies in Germanic dialect geography. Heidelberg: Winter.
Nielsen, Hans Frede. 2002. Delimitation of Ancient Nordic from Common Germanic and Old Nordic. In Bandle, Oskar & Braunmüller, Kurt & Jahr, Ernst Håkan & Kraker, Allan & Naumann, Hans-Peter & Teleman, Ulf (eds․), The Nordic languages: An international handbook of the history of the North Germanic languages, vol․ 1, 615–618. Berlin: de Gruyter Mouton.
Pesonen, Petro & Ahola, Marja. 2022. Telling tales in a pot? The decorative motifs of Early Iron Age Luukonsaari pottery from the Jyrinlahti site in Liperi, Eastern Finland (ca․ 400–200 calBC). In Halinen, Petri & Heyd, Volker & Mannermaa, Kristiina (eds․), Odes to Mika: Festschrift for Professor Mika Lavento on the occasion of his 60th birthday (Monographs of the Archaeological Society of Finland 10), 197–205. Helsinki: Suomen arkeologinen seura.
Pesonen, P․ & Moilanen, U․ & Roose, M․ & Saipio, J․ & Tiilikkala, J․ & Sanwal, U․ & Immonen, V․ & Vesakoski, O․ & Onkamo, P. 2024. Archaeological Artefact Database of Finland (AADA). Sci Data 11, 815. https://doi.org/10.1038/s41597-024-03602-8
Pesonen, Petro & Piha, Minerva & Ahola, Marja. 2022. Rautasaame: Raudanvalmistuksen, saamen kielen ja keramiikan välinen yhteys n․ 600 eaa․–600 jaa․ Kielitieteellis-arkeologinen tutkimus. (Unpublished research plan.)
Pesonen, Petro & Piha, Minerva & Ahola, Marja & Holmqvist, Elisabeth & Honkola, Terhi. (Forthcoming.) Chronology and typology of two Early Iron Age pottery types, Luukonsaari Ware and Sirnihta Ware, in the eastern Finland.
Piha, Minerva. 2018. Combining Proto-Scandinavian loanword strata in South Saami with the Early Iron Age archaeological material of Jämtland and Dalarna, Sweden. Finnisch-Ugrische Forschungen 64. 118–233. https://doi.org/10.33339/fuf.66694
Piha, Minerva. 2020a. Archaeological and lexical perspectives on indigenous South Saami religion. In Äikäs, Tiina & Lipkin, Sanna (eds․), Entangled beliefs and rituals: Religion in Finland and Sápmi from Stone Age to contemporary times (Monographs of the Archaeological Society of Finland 8), 110–157. Helsinki: Archaeological Society of Finland.
Piha, Minerva. 2020b. Eteläsaamelaiset rautakautisessa Pohjolassa: Kielitieteellis-arkeologinen näkökulma (Annales universitatis Turkuensis, ser․ C, tom․ 498). Turku: University of Turku. (Doctoral dissertation.)
Piha, Minerva. 2021. Comments on the origins of some South Saami words within the domain of indigenous religion. Ural-Altaische Jahrbücher 28. 23–43.
Piha, Minerva & Häkkinen, Jaakko. 2020. Kantasaamesta eteläkantasaameen: Lainatodisteita eteläsaamen varhaisesta eriytymisestä. Sananjalka 62. 102–124. https://doi.org/10.30673/sja.95727
Piha, Minerva & Heikkilä, Mikko K․ & Häkkinen, Jaakko. 2023. Comment on the article Archaeology, Language, and the Question of Sámi Ethnogenesis. Acta Archaeologica 93(2). 1–15.
Qvigstad, J․ K. 1893. Nordische Lehnwörter im Lappischen. Christiania: Grøndahl & Søn.
Rahkonen, Pauli. 2013. Suomen etymologisesti läpinäkymätöntä vesistönimistöä. Virittäjä 117(1). 5–43.
Saarikivi, Janne. 2004. Über das saamische Substratnamengut in Nordrußland und Finnland. Finnisch-Ugrische Forschungen 56. 162–234.
Saarikivi, Janne. 2022. The divergence of Proto-Uralic and its offspring: A descendent reconstruction. In Bakró-Nagy, Marianne & Laakso, Johanna & Skribnik, Elena (eds․), The Oxford guide to the Uralic languages, 28–58. Oxford: Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/oso/9780198767664.003.0002
Salo, Unto. 1992. Raudan synty: Rautatekniikan varhaisvaiheista Suomessa. Sananjalka 34. 103–122. https://doi.org/10.30673/sja.86545
Sammallahti, Pekka. 1988. Historical phonology of the Uralic languages with special reference to Samoyed, Ugric and Permic. In Sinor, Denis (ed․), The Uralic languages: Description, history and foreign influences, 478–554. Leiden: Brill. https://doi.org/10.1163/9789004492493_021
Sammallahti, Pekka. 1998. The Saami languages: An introduction. Kárášjohka: Davvi Girji.
Sammallahti, Pekka. 1999. Saamen kielen ja saamelaisten alkuperästä. In Fogelberg, Paul (ed․), Pohjan poluilla: Suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153), 70–90. Helsinki: Societas Scientiarum Fennica.
Sammallahti & Hvorostuhina 1991 = Sammallahti, Pekka & Хворостухина, Анастасия. 1991. Unna sámi-са́мь sátnegirjjáš = Удць са́мь-sámi соагкнэгка. Ohcejohka: Girjegiisá.
SAOB = Ordbok över svenska språket. 1893–. Stockholm: Svenska Akademien. https://www.saob.se/ (Accessed 2024-03-14.)
SES = Suomen etymologinen sanakirja. 2022. (Kotimaisten kielten keskuksen verkkojulkaisuja 72). Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja (Updated 2023-12-05; accessed 2024-02-14.)
Sköld, Tryggve. 1961. Die Kriterien der urnordischen Lehnwörter im Lappischen: I․ Einleitende kapitel anlautender konsonantismus vokalismus der ersten silbe (Skrifter utgivna av institutionen for nordiska språk vid Uppsala Universitet 8). Uppsala: Uppsala universitet.
Sköld Tryggve. 1980. The earliest contacts between Lapps and Scandinavians. Fenno-Ugricana Suecana 2. 105–116.
Theil, Rolf. 2012. Urnordiske lån i samisk. In Askedal, John Ole & Schmidt, Tom & Theil, Rolf (eds․), Germansk filologi og norske ord (Instituttet for sammenlignende kulturforskning, Serie B, Skrifter 145), 52–69. Oslo: Novus.
VAEO = Bjorvand, Harald & Lindeman, Fredrik Otto. 2007. Våre arveord: Etymologisk Ordbok (Serie B: Skrifter). 3rd edn. Oslo: Novus & Instituttet for sammenlignende kulturforskning.
Wiklund, K․ B. 1894. Kleine lappische Chrestomathie mit Glossar (Apuneuvoja suomalais-ugrilaisten kielten opintoja varten I). Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
