Are there Proto-Slavic loanwords in Saami?
DOI:
https://doi.org/10.33339/fuf.138042Abstract
There are two nouns in Saami languages for which Proto-Slavic loan etymologies have been proposed: Proto-Saami *multtē ‘soap’ and *kuompe̮r ‘mushroom’, allegedly borrowed from Proto-Slavic *mỳdlo ‘soap’ and *gǫba ‘mushroom, fungus’. Both etymologies are critically analyzed, and in the process, new etymologies for several other Saami words are also proposed. It is suggested that the two Slavic loan etymologies are examples of the largely overlooked phenomenon of “chance correspondence”: although the matches between the Saami and the Slavic words are phonologically regular and semantically transparent, they nevertheless very probably result from sheer coincidence. The word *multtē ‘soap’ is showed to have an alternative and far more probable Proto-Norse loan etymology, and the Slavic etymology of the word *kuompe̮r turns out to be weak because it does not account for the stem-final consonant *r. This result entails a valuable methodological lesson: in addition to “chance similarities” between languages, there are also “chance correspondences” between them – that is, words that show a regular phonological and semantic match by pure coincidence. Although the latter are much rarer than the former, they nevertheless seem to be more common than is usually assumed. Because of this, far-reaching conclusions (such as assumptions of contact between two reconstructed proto-languages) should not be based on a mere couple of etymologies, no matter how plausible they may seem superficially.
References
Aikio, Ante. 2006. New and old Samoyed etymologies (part 2). Finnisch-Ugrische Forschungen 59. 5–34.
Aikio 2012 = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2012. An essay on Saami ethnolinguistic prehistory. In Grünthal, Riho & Kallio, Petri (eds.), A linguistic map of prehistoric Northern Europe (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 266), 63–117. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Aikio 2014a = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2014. On the reconstruction of Proto-Mari vocalism. Journal of Language Relationship = Вопросы языкового родства 11. 125–157.
Aikio 2014b = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2014. Studies in Uralic etymology II: Finnic etymologies. Linguistica Uralica 50(1). 1–19.
Aikio 2014c = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2014. Studies in Uralic etymology III: Mari etymologies. Linguistica Uralica 50(2). 81–93.
Aikio, Ante. 2015. The Finnic ‘secondary e-stems’ and Proto-Uralic vocalism. Journal de la Société Finno-Ougrienne 95. 25–66.
Aikio 2020 = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2020. Loanwords from unattested Nordic source forms in Saami. Finnisch-Ugrische Forschungen 65. 5–24.
Aikio 2022 = Luobbal Sámmol Sámmol Ánte (Aikio, Ante). 2022. Proto-Uralic. In Bakró-Nagy, Marianne & Laakso, Johanna & Skribnik, Elena (eds.), The Oxford guide to the Uralic languages, 3–27. Oxford: Oxford University Press.
Campbell, Lyle & Mixco, Mauricio J. 2007. A glossary of historical linguistics. Edinburgh: Edinburgh University Press.
Friis, J.A. 1887. Ordbog over det lappiske sprog med latinsk og norsk forklaring samt en oversigt over sprogets grammatik. Christiania: Jacob Dybwad.
Genetz, Arvid. 1891. Kuollan Lapin murteiden sanakirja ynnä kielennäytteitä = Wörterbuch der Kola-lappischen Dialekte nebst Sprachproben (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, Femtionde häftet). Helsingfors: Finska Litteratur-Sällskapets tryckeri.
Itkonen, T. I. 1958. Koltan- ja kuolanlapin sanakirja (Lexica Societatis Finno-Ugricae 15). Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura.
Juutinen, Markus. 2023. Koltansaamen kielikontaktit: Vähemmistökieli muuttuvassa kieliympäristössä (Acta Universitatis Ouluensis B Humaniora 209). Oulu: Oulun yliopisto.
Kaheinen, Kaisla. 2022. Euraasian tundrilla ja tantereilla: lisäys erään uralilaisen maastotermin historiaan. In Kaheinen, Kaisla & Leisiö, Larisa & Erkkilä, Riku & Qiu, Toivo E. H. (eds.), Hämeenmaalta Jamalille: Kirja Tapani Salmiselle 07.04.2022. Тапани’ ĕ”эмня падвы падар”, 167–170. Helsinki: Helda Open Books, University of Helsinki.
Kaheinen, Kaisla. 2023. Etymologia ex silentio: Nganasanin äännehistoria ja kielikontaktit (Dissertationes Universitatis Helsingiensis 111/2023). Helsinki: University of Helsinki.
Koivulehto, Jorma. 1988. Lapin ja itämerensuomen suhteesta: Ieur. -Tr-yhtymän korvautuminen lainoissa. Virittäjä 92(1). 26–51.
Koivulehto, Jorma. 2006. Wie alt sind die Kontakte zwischen Finnisch-Ugrisch und Balto-Slavisch? In Nuorluoto, Juhani (ed.), The slavicization of the Russian North: Mechanisms and chronology (Slavica Helsingiensia 27), 179–196. Helsinki: University of Helsinki.
Koivulehto, Jorma. 2007 Auf der Suche nach germanischen Elementen im heutigen Wortschatz des Ostseefinnischen und Saamischen. Neuphilologische Mitteilungen 108. 577–589.
Korhonen, Mikko. 1981. Johdatus lapin kielen historiaan. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Kroonen, Guus. 2013. Etymological dictionary of Proto-Germanic (Leiden Indo-European Etymological Dictionary Series II). Leiden & Boston: Brill.
LÄGLOS = Kylstra, A.D. & Hahmo, Sirkka-Liisa & Hofstra, Tette & Nikkilä, Osmo. 1991–2012. Lexikon der älteren germanischen Lehnwörter in den ostseefinnischen Sprachen. Amsterdam & Atlanta: Rodopi B.V.
Leem, Knut. 1768. Lexicon Lapponicum bipartum. Nidrosiae.
Lindahl, Ericus & Öhrling, Johannes. 1780. Lexicon Lapponicum, cum interpretatione vocabulorum Sveco-Latina et indice Svecano Lapponico. Holmiae.
Metsäranta, Niklas. 2020. Periytyminen ja lainautuminen: Marin ja permiläisten kielten sanastontutkimusta. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Nikkilä, Osmo. 1993. Kaksitavuisia itämerensuomen *jA-johdoksia. In Künnap, Ago (ed.), Minor Uralic languages and their contacts, 96–98. Tartu: University of Tartu.
Rédei, Károly. 1998. Suomen tanner. In Grünthal, Riho & Laakso, Johanna (eds.), Oekeeta asijoo: Commentationes Fenno-Ugricae in honorem Seppo Suhonen sexagenerii 16.V.1998. (Mémoires de la Société Finno-Ougrienne 228), 384–385. Helsinki: Société Finno-Ougrienne.
Saarikivi, Janne. 2020. Historiallinen ja vertaileva kielentutkimus. In Luodonpää-Manni, Milla & Hamunen, Markus & Konstenius, Reetta & Miestamo, Matti & Nikanne, Urpo & Sinnemäki, Kaius (eds.), Kielentutkimuksen menetelmiä I–IV, 679–720. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Sammallahti, Pekka. 1988. Historical phonology of the Uralic languages with special reference to Samoyed, Ugric and Permic. In Sinor, Denis (ed.), The Uralic languages: Description, history and foreign influences, 478–554. Leiden & New York & København & Köln: E.J. Brill.
Setälä, E. N. 1912. Über art, umfang und alter des stufenwechsels im finnisch-ugrischen und samojedischen. Finnisch-Ugrische Forschungen XII, Anzeiger. 1–128.
SSA = Itkonen, Erkki & Kulonen, Ulla-Maija (eds.). 1992–2000. Suomen sanojen alkuperä: Etymologinen sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus & Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
SMS = Suomen murteiden sanakirja. https://kaino.kotus.fi/sms/
Toivonen, Y. H. 1949. Wortgeschichtliche Streifzüge. Finnisch-Ugrische Forschungen 30. 340–368.
UEW = Rédei, Károly. 1988–1991. Uralisches etymologisches Wörterbuch. Budapest: Akadémiai Kiadó.
Zhivlov, Mikhail. 2014. Studies in Uralic vocalism III. Journal of Language Relationship = Вопросы языкового родства 12. 113–148.
Zhivlov, Mikhail. 2016. The origin of Khanty retroflex nasal. Journal of Language Relationship = Вопросы языкового родства 14. 293–302.
Zhivlov, Mikhail. 2021. Reconstruction of Proto-Uralic. In Abondolo, Daniel & Valijärvi, Riitta-Liisa (eds.), The Uralic languages, 117–175. 2nd edn. London & New York: Routledge.
