Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole julkaistu samanlaisena jossain muussa julkaisussa.
  • Käsikirjoituksen osaa ei ole lähetetty arvioitavaksi johonkin muuhun lehteen.
  • Tekstitiedostot ovat oikeassa muodossa (OpenOffice, Microsoft Word tai RTF)
  • Tekstissä on huomioitu kirjoittajaohjeet
  • Artikkelin käsikirjoitus on anonymisoitu (sekä teksti että tiedoston metatiedot)
  • Lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattaa lehden ohjeistuksia. Kaikki tekstissä esiintyvät viitteet löytyvät lähdeluettelosta ja kaikki lähdeluettelossa olevat lähteet löytyvät tekstistä. Lisäksi doi-tunnukset on lisätty kaikkiin niihin lähdeviitteisiin, joihin doi-tunnus on olemasa.
  • Jos tiedät tahoja, jotka ovat jäävejä arvioimaan artikkelia, ilmoitathan siitä käsikirjoituksen lähetyksen yhteydessä.

Kirjoittajan ohjeet

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Hallinnon Tutkimus -lehden toimitukselle voi lähettää julkaistavaksi artik­keli- ja katsauskäsikirjoituksia, keskustelupuheenvuo­roja, jäähyväis- ja tehtäväänastumispuheita, kirja-arvioita ja lektioita. Hallinnon Tutkimus ei julkaise muualla julkaistuja saman sisältöisiä tai samoja kirjoituksia, eikä ota arvioitavaksi muissa lehdissä samanaikaisesti vertaisarvioitavana olevia kirjoituksia.

Käsikirjoitukset lähetetään lehden toimitukseen Journal.fi:n kautta.  Toimitus palauttaa poikkeuksetta kirjoittajien korjattavaksi käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu alla olevia ohjeita. Lisätietoja ohjeista antaa tarvittaessa toimitussihteerit.

Artikkelit

Artikkelit-osastossa julkaistaan lehden alaan liittyviä painotukseltaan teoreettisia, meto­dologisia ja empiirisiä kirjoituksia. Kaikki käsikirjoitukset vertaisarvioidaan kaksoissokko-menetelmällä vähintään kahden arvioitsijan toimesta. Artikkelin enimmäispituus on 6500 sanaa, joka sisältää noin 150 sanan englanninkielisen tiivistelmän, tekstin, kuviot, taulukot, lähdeluettelon ja loppuviitteet.

Katsaukset ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua -osastossa julkaistaan analyyseja ja puheenvuoroja hallinnon tutkimuksesta ja käytännöistä sekä puheenvuorojen kommentteja, jotka eivät ole vertaisarviointiin tarkoitettuja kirjoituksia. Kirjoitusten pituus on enintään 3500 sanaa. Kirjoituk­seen ei liitetä tiivistelmää.

Kirja-arviot

Kirjat -osastossa julkaistaan uusien tutkimusjulkai­sujen arvosteluja ja esittelyjä. Kirja-arvion enimmäispituus on 800 sanaa. Arvioitavasta julkaisusta tulee ilmoittaa: kirjoittajan nimi, julkaisun nimi kustan­taja, painopaikka ja -vuosi sekä sivumäärä. Kirja-arvosteluita ei ot­sikoida.

Lektiot, juhla- ja jäähyväispuheet

Lehti julkaisee myös väitöstilaisuuksissa esitettyjä, lehden alaan liittyviä lektioita, juhlapuheita ja jäähyväisluentoja. Kahden jälkimmäisen osalta toimitus päättää julkaisusta ja pidättää oikeuden lyhentää ja stilisoida puheita.

Ohjeet  tekstien laatimiseen

Tekstitiedosto

Käsikirjoituksen oikeakielisyydestä ja sujuvuudesta vastaa kirjoittajat. Tarvittaessa sekä englanninkielisissä tiivistelmissä että varsinaisessa artikkelitekstissä on suositeltavaa käyttää kielentarkastusta. Teksti tulee laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoi­mintoja. Tekstiä voi korostaa harkitusti kursivoinnilla. Alleviivausta tai lihavointia ei käytetä.

Käsikirjoituksen riviväli on 1,5 ja fontti Times New Roman, kirjasinkoko 12. Käsikirjoitus lähetetään toimitukselle Microsoft Word –ohjelmalla avattavissa ja muokattavissa olevana tiedostona.

Kuvioista ja tau­lukoista laaditaan omat tiedostot. Otsikot sijoitetaan kuviossa alapuolelle ja taulukossa yläpuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Käsikirjoitukseen merkitään kuvion tai taulukon likimääräinen paikka (esim. ”taulukko 1 tähän”).

Artikkeleiden tiivistelmät

Artikkeleiden alkuun liitetään englanninkielinen tiivistelmä, jonka pääotsikkona on ABSTRACT. Sen alapuolella on kirjoituksen otsikko englanniksi, esimerkiksi "Contractual steering of a municipal service delivery system". Tiivistelmän loppuun lisätään avainsanat (keywords). Tiivistelmän pituus on enimmillään 100 sanaa sisältäen otsikon ja avainsanat. Tiivistelmässä tulee esittää tutkimuksen otsikko, aihe ja tarkoitus (tutki­musongelma), teoreettinen näkökulma (viitekehys), empiirisissä tutkimuksissa aineisto ja menetelmät (soveltuvin osin) ja keskeiset tulokset.

Kuviot ja taulukot

Käsikirjoituksiin tulevat kuviot ja taulukot toimitetaan erillisessä tiedostossa, ja niiden paikka merkitään tekstiin seuraavasti: <kuvio 1 tähän>. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan seuraavasti: "Kuvio 1. Tutkimuksen lähtökohdat." Kuvioiden otsikkojen paikka on kuvioiden alapuolella, taulukoiden otsikot sijoitetaan taulukoiden yläpuolelle.

Otsikointi

Artikkeleissa, katsauksissa tai kirja-arvioissa ei käytetä numeroituja väliotsikoita. Päälukujen otsikot kirjoitetaan suurilla kirjaimilla lihavoituna, alaluvut pelkästään lihavoituna. Mahdolliset korostukset merkitään tekstiin kursiivilla, lihavointia käytetään ainoastaan otsikoissa. Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksessa voidaan jutun loppuun sijoittaa loppuviite, joka sijoitetaan otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa. Lähdeluettelon otsikkona on LÄHTEET.

Artikkelin anonymisointi

Kirjoittajat vastaavat artikkelikäsikirjoitusten anonymisoinnista vertaisarviointia varten (teksti, viittaukset, lähdeluettelo).

Jotta artikkelien osalta molemminpuolinen anonymiteetti toteutuisi, tulee käsikirjoitus anonymisoida niin, ettei tiedostosta, tekstistä tai lähdeviittauksista voi päätellä käsikirjoituksen tekijää. Käsikirjoituksesta tulee poistaa omiin lähteisiin viitattaessa sellaiset muotoilut, joista ne voi päätellä kirjoittajan omiksi. Mikäli käsikirjoitus päätetään julkaista, kirjoittaja palauttaa nämä viittaukset.

Lisäksi myös word-tiedosto tulee anonymisoida, niin ettei sen metatiedoissa näy kirjoittajaa. Ohjeet anonymisointiin:

    • Avaa tallennettu Word-asiakirja
    • Valitse alkuperäisessä asiakirjassa "Tiedosto"-välilehti ja sieltä kohta "Tiedot".
    • Valitse "Tarkista ongelmien varalta" ja valitse sitten "Tarkasta asiakirja".
    • Valitse "Asiakirjan tarkastaminen" ‑valintaikkunassa niiden piilotettujen sisältötyyppien valintaruudut, jotka asiakirjasta on tarkoitus tarkastaa. Kannattaa tässä kohtaa pitää rasti kaikissa kohdissa, mutta erityisesti tärkeä on kohta "asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot".
    • Valitse "Tarkasta".
    • Käy tarkastuksen tulokset läpi "Asiakirjan tarkastaminen" ‑valintaikkunassa.
    • Poista haluamasi piilotettu sisältö  valitsemalla sisältötyyppien vierestä "Poista kaikki". Erityisen tärkeää on poistaa asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot.

Kirjoittajatiedot

Huomioithan, että artikkelia lähettäessä tulee tietoihin lisätä kaikkien kirjoittajien tiedot.

Tekijäkappaleet

Lehden kirjoittajat saavat kaksi tekijäkappaletta kyseisestä numerosta sekä pdf-version omasta artik­kelistaan.

Julkaisun ilmestyminen

Hallinnon Tutkimus-lehden numerot il­mestyvät painoversion lisäksi elektronisina verkkolehtinä ELEKTRA-julkaisupalvelussa. Jatkossa tarkoituksena on myös julkaista numerot Journal.fi-palvelussa vuoden viiveellä varsinaisesta julkaisusta.

Lähdeviitteiden merkintä

Lähdeviitteet merkitään tekstin sekaan tekstiviittei­nä. Tekstiviitteet sijoitetaan sulkeiden sisään siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoi­tuksen painovuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (esim. Weber 1972, 20).

 Mikäli kirjoittajan nimi esiin­tyy tekstissä välittömästi ennen tekstiviitettä, voidaan sulkeiden sisälle merkitä ainoastaan teoksen ilmesty­misvuosi ja viittauksen sivunumerot. Lähdeviite merkitään virkkeen sisälle (ennen pistettä), mikäli viittaus kohdis­tuu vain kyseiseen virkkeeseen. Jos viittaus kohdistuu useampaan edeltävään virkkeeseen, viite merkitään virkkeen perään (pisteen jälkeen) ja tekstiviitteen sisäl­le merkitään piste. (esim. Palmer & Hardy 2000, 100-110.) Jos viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (esim. We­ber 1972; Winch 1958). Mikäli teoksella on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, lähteeseen viitataan ensimmäi­sen kirjoittajan nimellä (esim. Gray ym. 1996, 32-35). Jos samalla kirjoittajalla on useampia samana vuonna julkaistuja kirjoituksia, eri julkaisut erotetaan toisistaan aakkosten avulla (esim. Weber 1952a; Weber 1952b). Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksissa artikkelin loppuun voidaan merkitä loppuviite, joka merkitään otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa. Tiivistelmässä ei lähdeviitteitä käytetä.

Lähdeviittauksiin lisätään sivunumerot suorissa viittauksissa. Kuitenkin jos viitataan enemminkin toisen tekstissä esiintyneeseen ideaan, koko kirjaan, artikkeliin tms., jätetään sivunumerot pois.

 Esimerkkejä tyypillisistä tekstiviitteistä

 Viite on virkkeen lopussa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380–385).

 Viite on keskellä virkettä

… Alvessonin (1990) mukaan ...

… Alvessonin (1990, 380–385) mukaan ...

 Viite koskee koko edeltävää kappaletta

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990.)

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990, 380–385.)

 Viitteellä on kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008, 9).

 Viitteellä on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000, 65–66).

 Tekstissä viitataan useampaan lähteeseen

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990; Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380; Aula & Mantere 2008, 9).

 Samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna julkaistuja kirjoituksia

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a, 80).

 Lähdeluettelo

Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähdeviitteessä kerrotaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun painovuosi (suluissa), kirjoituksen otsikko, painopaikka ja kustantaja. Tieteellisissä aikakauslehdissä kursivoidaan lehden nimi, monografioissa teoksen nimi. Artikkeleissa ja toimitetuissa teoksissa merkitään myös julkaisun sivunumerot alla olevien esimerkkien mukaisesti. Kaikkiin niihin lähdeviitteisiin, joista on olemassa doi-tunnus, tulee sellainen lisätä. Doi-tunnusten hakemiseen hyvä apuväline löytyy täältä: https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery

 Esimerkkejä tyypillisistä lähdeviitteistä

 Tieteellisissä aikakauslehdissä olevat artikkelit

 Alvesson, Mats (1990). Organization: From substance to image. Organization Studies, 11(3), 373–394.

 

Alvesson, Mats & Willmott, Hugh (2002). Identity regulation as organizational control: Producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(5), 619–644.

 Benson, J. K. (1977). Organizations: A dialectical view. Administrative Science Quarterly, 22(1), 1–21.

 Gioia, Dennis A., Schultz, Majken & Corley, Kevin G. (2000). Organizational identity, image, and adaptive instability. Academy of Management Review, 25(1), 63–81.

 Henriksson, Laura, Peltonen, Tuomo & Alajoutsijärvi, Kimmo (2007). Kehityskeskustelujen lanseeraaminen yliopistoissa: tapaustutkimus kulttuurisista logiikoista akateemisessa työyhteisössä. Hallinnon Tutkimus, 27(4), 30–43.

 Parsons, Talcott (1956a). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – I. Administrative Science Quarterly, 1(1), 63–85.

 Parsons, Talcott (1956b). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – II. Administrative Science Quarterly, 1(2), 225–239.

 Monografiat

 Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1967). The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Doubleday.

 Gray, Rob & Owen, Dave & Adams, Carol (1996). Accounting and Accountability. Wiltshire: Financial Times/Prentice Hall.

 Sennett, Richard (1998). The Corrosion of Character: The Personal Consequences of Work in the New Capitalism. New York: W. W. Norton & Company.

 Toimitetuissa teoksissa olevat artikkelit

 Boaz, Annette & Nutley, Sandra (2009). Evidence-based policy and practice. Teoksessa Bovaird, Tony & Löffler, Elke (Eds.), Public Management and Governance (s. 327– 342). New York: Routledge.

Haveri, Arto (2003). Kunnallispolitiikka ja kuntajohtaminen. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.), Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet (s. 272–286). Tampere: Juveness Print.

Kooiman, Jan (1993). Governance and governability: Using complexity, dynamics and diversity. Teoksessa Kooiman, Jan (Ed.), Modern Governance: New Government-Society Interactions (s. 35–49). London: Sage Publications.

 Plant, Jeremy F. (1994). Codes of ethics. Teoksessa Cooper, Terry L. (Ed.), Handbook of Administrative Ethics (s. 221–241). New York: Marcel Dekker.

 Sanakirjat

Merriam-Webster's collegiate dictionary (11th ed.). (2005). Springfield, MA: Merriam-Webster.

Internet-lähteet

Wheeler, Darrell P. & Bragin, Martha (2007). Bringing it all back home: Social work and the challenge of returning veterans. Health and Social Work, 32(4), 297-300. Haettu sivulta http://www.naswpressonline.org, 23.2.2010.

 Sanomalehtikirjoitukset

Schwartz, John (1993). Obesity affects economic, social status; Women fare worse, 7- year study shows. The Washington Post, 30.9.1993, A1, A4-A6.

Hallinnon Tutkimus -lehden toimitusprosessi

Hallinnon Tutkimus lehteen julkaistavaksi tarkoitettu materiaali lähetetään toimituksen sähköpostiin (toimitus(ät)hallinnontutkimus.fi).

Päätoimittaja vastaa lehden sisällöstä. Yhdessä päätoimittajan kanssa toimitussihteerit huolehtivat, että lehti ilmestyy aikataulun mukaisesti ja yleisten toimitusvaatimusten mukaan moitteettomasti. Päätoimittajan ja toimitussihteerien tukena on lehden toimitusneuvosto, joka koostuu kokeneista hallinnon tutkijoista.

Käytännössä hallinnon tutkimuksen tiedetaustan omaavat päätoimittaja ja toimitussihteerit pohtivat julkaisuprosessin aloittamista jokaisen materiaalin osalta. Materiaalien tulee täyttää hallinnon tutkimukselliset ja lehden profiiliin sopivat ehdot.

Tieteellisille artikkeleille on asetettu erityiset vertaisarvioinnin kriteerit. Tieteellisten artikkeleiden osalta pohditaan lehden toimituksessa hyvin huolellisesti, että aloitetaanko julkaisuprosessi vai ei. Julkaisuprosessin aloittaminen voidaan evätä, jos artikkeli ei ole temaattisesti hallinnon tutkimuksen piirissä, artikkeli tai sen osa on esimerkiksi julkaistu jo muualla, artikkeli on arvioitavana muualla, tai artikkeli ei täytä sille asetettuja muoto- ja laajuusvaatimuksia. Päätoimittaja tekee lopullisen päätöksen julkaisuprosessin aloittamisesta ja voi tarvittaessa konsultoida asiassa lehden toimitusneuvostoa.

Jokaiselle tieteelliselle artikkelille valitaan vähintään kaksi riippumatonta vertaisarvioitsijaa ja arviointi toteutetaan kaksoissokkomenetelmällä. Vertaisarvioitsijat toimittavat käsikirjoituksen arvioinnin määrämuotoisella arviointilomakkeella. Vertaisarvioitsijoiden odotetaan kirjoittavan lausuntonsa neljän viikon kuluessa käsikirjoituksen vastaanottamisesta. Mikäli sama käsikirjoitus lähetetään toiselle arviointikierrokselle samalle arvioitsijalle, on lausunto toimitettava kolmen viikon kuluessa käsikirjoituksen vastaanottamisesta. Vertaisarvioitsijoiden lausunnoissa annetaan kehittämis-, korjaus- ja parannusehdotuksia käsikirjoituksen työstämiseksi julkaistavaksi artikkeliksi sekä otetaan kantaa artikkelin jatkosta. Käytännössä artikkelin jatkon suhteen on neljä vaihtoehtoa:

  • A - Käsikirjoitus on erittäin korkea-tasoinen ja se voidaan julkaista sellaisenaan 
  • B - Käsikirjoitus on korkeatasoinen ja se voidaan hyväksyä vähäisin muutoksin ilman uutta arviointikierrosta
  • C - Käsikirjoitukseen tarvitaan merkittäviä muutoksia. Korjattu käsikirjoitus lähetetään uudelle arviointikierrokselle
  • D - Käsikirjoitus ei ole hyväksyttävissä.

Vain hyvin harvoin tieteelliseksi artikkeliksi aiottu käsikirjoitus voidaan hyväksyä sellaisenaan julkaistavaksi. Yleensä artikkelia muokataan ja kehitetään vertaisarvioitsijoiden kommenttien ja suositusten pohjalta yhden tai useamman kerran. Korjaukset on tehtävä toimituksen antamassa määräajassa (yleensä 3-4 viikkoa). Hyväksyntään vaaditaan pääsääntöisesti kaksi artikkelin julkaisemista puoltavaa lausuntoa. Rajatilanteissa ratkaisun tekee päätoimittaja ja hänellä on mahdollisuus neuvotella lehden toimitusneuvoston kanssa.

Päätoimittaja päättää lehden seuraavan numeron artikkelit ja lehden muun sisällön. Kun lehden aineisto on lyöty lukkoon, alkaa niin kutsuttu esitaittovaihe, jolloin kirjoitukset taitetaan erikseen lehden formaattiin ja nämä taittovedokset lähetetään kirjoittajille tarkistettaviksi. Tällä välin taittaja kasaa esitaittovedokset oikeaan järjestykseen kokonaiseksi lehdeksi. Kirjoittajien tekemien viimeisten korjausten ja muokkausten jälkeen toimitussihteerit käyvät läpi julkaistavan lehden ja tekevät viimeiset tekniset korjaukset yhdessä taittajan kanssa. Taitetut sivut ja aineisto lähetetään lehden painopaikkaan, josta se postitetaan noin kolmen viikon kuluessa tilaajille ja irtomyyntipisteisiin. Lehden ilmestyttyä postitetaan tekijäkappaleet (kaksi kappaletta) jokaiselle kirjoittajalle.

 

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.