Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Käsikirjoitusta ei ole julkaistu samanlaisena jossain muussa julkaisussa.
  • Käsikirjoituksen osaa ei ole lähetetty arvioitavaksi johonkin muuhun lehteen.
  • Jos tiedät tahoja, jotka ovat jäävejä arvioimaan artikkelia, ilmoita siitä erikseen lehden toimitukseen.
  • Tekstitiedostot ovat oikeassa muodossa (OpenOffice, Microsoft Word tai RTF)
  • Tekstissä on huomioitu kirjoittajaohjeet
  • Artikkelin käsikirjoitus on anonymisoitu (sekä teksti että tiedoston metatiedot)
  • Lähdeviitteet ja lähdeluettelo noudattaa lehden ohjeistuksia. Kaikki tekstissä esiintyvät viitteet löytyvät lähdeluettelosta ja kaikki lähdeluettelossa olevat lähteet löytyvät tekstistä.

Kirjoittajan ohjeet

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

 

Hallinnon Tutkimus -lehden toimitukselle voi lähettää julkaistavaksi artik­keli- ja katsauskäsikirjoituksia, keskustelupuheenvuo­roja, kirja-arvioita ja lektioita. Toimitus palauttaa korjattavaksi käsikirjoitukset, joissa ei ole noudatettu alla olevia ohjeita. Lisätietoja ohjeista antaa tarvittaessa toimitussihteeri.

 

Artikkelit

Artikkelit-osastossa julkaistaan teoreettisia, meto­dologisia ja empiirisiä kirjoituksia. Artikkelin enimmäispituus on 6500 sanaa, joka sisältää 100 sanan suomenkielisen ja 100 sanan englanninkielisen tiivistelmän, tekstin, kuviot, taulukot, lähdeluettelon ja loppuviitteet. Kirjoittajien vastuul­la on artikkelin ja tiedoston anonymisointi referee-prosessia varten (teksti, viittaukset, lähdeluettelo).

 

Artikkeleiden tiivistelmät

Artikkeleiden alkuun liitetään suomenkielisen tiivistelmän (100 sanaa) lisäksi englanninkielinen tiivistelmä, jonka pääotsikkona on ABSTRACT. Sen alapuolella on kirjoituksen otsikko englanniksi, esimerkiksi "Contractual steering of a municipal service delivery system". Tiivistelmän loppuun lisätään avainsanat (keywords). Tiivistelmän pituus on enimmillään 100 sanaa sisältäen otsikon ja avainsanat. Tiivistelmässä tulee esittää tutkimuksen otsikko, aihe ja tarkoitus (tutki­musongelma), näkökulma (viitekehys), empiirisissä tutkimuksissa aineisto ja menetelmät (soveltuvin osin) ja keskeiset tulokset.

 

Kuviot ja taulukot

Käsikirjoituksiin tulevat kuviot ja taulukot annetaan erillisessä tiedostossa, ja niiden paikka merkitään tekstiin seuraavasti: <kuvio 1 tähän>. Kuviot ja taulukot numeroidaan ja otsikoidaan seuraavasti: "Kuvio 1. Tutkimuksen lähtökohdat." Kuvioiden otsikkojen paikka on kuvioiden alapuolella, taulukoiden otsikot sijoitetaan taulukoiden yläpuolelle.

 

Katsaukset ja keskustelua

Katsauksia ja keskustelua -osastossa julkaistaan analyyseja ja puheenvuoroja hallinnon tutkimuksesta ja käytännöistä sekä puheenvuorojen kommentteja. Kirjoitusten pituus on enintään 3500 sanaa. Kirjoituk­seen ei liitetä tiivistelmää.

 

Kirja-arviot

Kirjat-osastossa julkaistaan uusien tutkimusjulkai­sujen arvosteluja ja esittelyjä. Kirja-arvion enimmäispituus on 800 sanaa. Arvioitavasta julkaisusta tulee ilmoittaa: kirjoittajan nimi, julkaisun nimi kustan­taja, painopaikka ja -vuosi sekä sivumäärä. Kirja-arvosteluita ei ot­sikoida.

 

Lektiot

Lektio-osastossa julkaistaan väitöskirjojen lektioita.

 

Ohjeet käsikirjoituksen laatimiseen

Käsikirjoitus tu­lee lukea oikolukuohjelmalla ja laatia ilman tekstinkäsittelyohjelmien asettelutoi­mintoja. Tekstiä voi korostaa harkitusti kursivoinnilla. Alleviivausta tai lihavointia ei käytetä. Kuvioista ja tau­lukoista laaditaan omat tiedostot. Otsikot sijoitetaan kuviossa alapuolelle ja taulukossa yläpuolelle. Kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Käsikirjoitukseen merkitään kuvion tai taulukon likimääräinen paikka (esim. ”taulukko 1 tähän”).

 

Lähdeviitteiden merkintä

Lähdeviitteet merkitään tekstin sekaan tekstiviittei­nä. Tekstiviitteet sijoitetaan sulkeiden sisään siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoi­tuksen painovuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot (esim. Weber 1972, 20).

 

Mikäli kirjoittajan nimi esiin­tyy tekstissä välittömästi ennen tekstiviitettä, voidaan sulkeiden sisälle merkitä ainoastaan teoksen ilmesty­misvuosi ja viittauksen sivunumerot. Lähdeviite merkitään virkkeen sisälle (ennen pistettä), mikäli viittaus kohdis­tuu vain kyseiseen virkkeeseen. Jos viittaus kohdistuu useampaan edeltävään virkkeeseen, viite merkitään virkkeen perään (pisteen jälkeen) ja tekstiviitteen sisäl­le merkitään piste (esim. Palmer & Hardy 2000, 100-110.). Jos viittaus kohdistuu useampaan lähteeseen, lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä (esim. We­ber 1972; Winch 1958). Mikäli teoksella on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, lähteeseen viitataan ensimmäi­sen kirjoittajan nimellä (esim. Gray ym. 1996, 32-35). Jos samalla kirjoittajalla on useampia samana vuonna julkaistuja kirjoituksia, eri julkaisut erotetaan toisistaan aakkosten avulla (esim. Weber 1952a; Weber 1952b). Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksissa artikkelin loppuun voidaan merkitä loppuviite, joka merkitään otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa.

 

Aikakauslehtiartikkelista ja julkaisusarjan osal­ta ilmoitetaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun ilmestymisvuosi (suluissa), kirjoituksen nimi, julkaisun nimi lyhentämättömänä (kursivoituna), vuosikerta (kursiivilla), julkaisun numero (suluissa) ja artikkelin sivunumerot. Internet-lähteistä ilmoitetaan kirjoittaja, vuosiluku, dokumentin otsikko, www-osoite sekä vie­railupäivämäärä. Kirjoittajan nimen puuttuessa maini­taan sivuston ylläpitäjä, vuosiluku, dokumentin otsik­ko, www-osoite sekä vierailupäivämäärä. Mikäli niin kirjoittajan kuin ylläpitäjänkin tiedot puuttuvat, maini­taan dokumentin otsikko, vuosiluku, www-osoite sekä vierailupäivämäärä.

 

Muuta huomioitavaa

Artikkeleissa, katsauksissa tai kirja-arvioissa ei käytetä numeroituja väliotsikoita. Päälukujen otsikot kirjoitetaan suurilla kirjaimilla lihavoituna, alaluvut pelkästään lihavoituna. Mahdolliset korostukset merkitään tekstiin kursiivilla, lihavointia käytetään ainoastaan otsikoissa. Alaviitteitä ei käytetä. Erikoistapauksessa voidaan jutun loppuun sijoittaa loppuviite, joka sijoitetaan otsikon VIITTEET alle ennen lähdeluetteloa. Lähdeluettelon otsikkona on LÄHTEET.

 

Tekijäkappaleet

Lehden kirjoittajat saavat kaksi tekijäkappaletta kyseisestä numerosta sekä pdf-version omasta artik­kelistaan.

 

Julkaisun ilmestyminen

Hallinnon Tutkimus-lehden numerot il­mestyvät elektronisina verkkolehtinä ELEKTRA-julkaisupalvelussa ja Journal.fi-palvelussa vuoden viiveellä varsinaisesta julkaisusta.

 

 

Teksti- ja lähdeviitteiden käyttö

Hallinnon Tutkimus -lehdessä noudatetaan tieteellisessä kirjoittamisessa vakiintunutta APA-tyyliä (http://www.apastyle.org). Lähdeviitteet merkitään tekstin sekaan tekstiviitteinä ja lähdeviitteet liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla LÄHTEET.

 

Tekstiviitteet sijoitetaan sulkeiden sisään siten, että ensimmäiseksi merkitään kirjoittajan sukunimi ja kirjoituksen painovuosi sekä tarvittaessa viittauksen sivunumero(t) pilkulla erotettuna: (Weber 1970, 23). Mikäli samalla kirjoittajalla on useampia samana vuonna julkaistuja kirjoituksia, erotetaan eri julkaisut toisistaan aakkosten avulla: (Weber 1952a; Weber 1952b). Eri lähdeteokset erotetaan toisistaan puolipisteellä. Mikäli teoksella on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa, lähteeseen viitataan pelkästään ensimmäisen kirjoittajan nimellä: (Gray ym. 1996, 32-35). Tiivistelmään ei laiteta lähdeviitteitä.

 

 

Esimerkkejä tyypillisistä tekstiviitteistä

 

Viite on virkkeen lopussa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380–385).

 

Viite on keskellä virkettä

… Alvessonin (1990) mukaan ...

… Alvessonin (1990, 380–385) mukaan ...

 

Viite koskee koko edeltävää kappaletta

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990.)

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut. (Alvesson 1990, 380–385.)

 

Viitteellä on kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Aula & Mantere 2008, 9).

 

Viitteellä on enemmän kuin kaksi kirjoittajaa

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Gioia ym. 2000, 65–66).

 

Tekstissä viitataan useampaan lähteeseen

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990; Aula & Mantere 2008).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Alvesson 1990, 380; Aula & Mantere 2008, 9).

 

Samalla kirjoittajalla on useita samana vuonna julkaistuja kirjoituksia

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a).

… kuten aiempi tutkimus on osoittanut (Parsons 1956a, 80).

 

 

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Lähdeviitteessä kerrotaan kirjoittajan sukunimi, etunimi, julkaisun painovuosi (suluissa), kirjoituksen otsikko, painopaikka ja kustantaja. Tieteellisissä aikakauslehdissä kursivoidaan lehden nimi, monografioissa teoksen nimi. Artikkeleissa ja toimitetuissa teoksissa merkitään myös julkaisun sivunumerot alla olevien esimerkkien mukaisesti.

 

 

Esimerkkejä tyypillisistä lähdeviitteistä

 

Tieteellisissä aikakauslehdissä olevat artikkelit

 

Alvesson, Mats (1990). Organization: From substance to image. Organization Studies, 11(3), 373–394.

 

Alvesson, Mats & Willmott, Hugh (2002). Identity regulation as organizational control: Producing the appropriate individual. Journal of Management Studies, 39(5), 619–644.

 

Benson, J. K. (1977). Organizations: A dialectical view. Administrative Science Quarterly, 22(1), 1–21.

 

Gioia, Dennis A., Schultz, Majken & Corley, Kevin G. (2000). Organizational identity, image, and adaptive instability. Academy of Management Review, 25(1), 63–81.

 

Henriksson, Laura, Peltonen, Tuomo & Alajoutsijärvi, Kimmo (2007). Kehityskeskustelujen lanseeraaminen yliopistoissa: tapaustutkimus kulttuurisista logiikoista akateemisessa työyhteisössä. Hallinnon Tutkimus, 27(4), 30–43.

 

Parsons, Talcott (1956a). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – I. Administrative Science Quarterly, 1(1), 63–85.

 

Parsons, Talcott (1956b). Suggestions for a sociological approach to the theory of organizations – II. Administrative Science Quarterly, 1(2), 225–239.

 

Monografiat

 

Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas (1967). The Social Construction of Reality. A Treatise in the Sociology of Knowledge. New York: Doubleday.

 

Gray, Rob & Owen, Dave & Adams, Carol (1996). Accounting and Accountability. Wiltshire: Financial Times/Prentice Hall.

 

Sennett, Richard (1998). The Corrosion of Character: The Personal Consequences of Work in the New Capitalism. New York: W. W. Norton & Company.

 

 

Toimitetuissa teoksissa olevat artikkelit

 

Boaz, Annette & Nutley, Sandra (2009). Evidence-based policy and practice. Teoksessa Bovaird, Tony & Löffler, Elke (Eds.), Public Management and Governance (s. 327– 342). New York: Routledge.

 

Haveri, Arto (2003). Kunnallispolitiikka ja kuntajohtaminen. Teoksessa Anttiroiko, Ari-Veikko, Haveri, Arto, Karhu, Veli, Ryynänen, Aimo & Siitonen, Pentti (toim.), Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet (s. 272–286). Tampere: Juveness Print.

 

Kooiman, Jan (1993). Governance and governability: Using complexity, dynamics and diversity. Teoksessa Kooiman, Jan (Ed.), Modern Governance: New Government-Society Interactions (s. 35–49). London: Sage Publications.

 

Plant, Jeremy F. (1994). Codes of ethics. Teoksessa Cooper, Terry L. (Ed.), Handbook of Administrative Ethics (s. 221–241). New York: Marcel Dekker.

 

Sanakirjat:

Merriam-Webster's collegiate dictionary (11th ed.). (2005). Springfield, MA: Merriam-Webster.

 

Internet-lähteet:

Wheeler, Darrell P. & Bragin, Martha (2007). Bringing it all back home: Social work and the challenge of returning veterans. Health and Social Work, 32(4), 297-300. Haettu sivulta http://www.naswpressonline.org, 23.2.2010.

 

Sanomalehtikirjoitukset:

Schwartz, John (1993). Obesity affects economic, social status; Women fare worse, 7- year study shows. The Washington Post, 30.9.1993, A1, A4-A6.

 

 

 

 

 

Tietosuojaseloste

Please read the Journal.fi Privacy Policy.
The Federation of Finnish Learned Societies and the journal are joint controllers. Their respective responsibilities are described in the document.