Käsikirjoitukset

Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Tekstin riviväli on 1,5; kirjasinkoko on 12; tekstissä ei ole muotoiluja; ja kuvien, kuvioiden ja/tai taulukoiden paikat on merkitty asianmukaisiin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Lähteiden URL- tai DOI-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.

Kirjoittajan ohjeet

1. Yleistä

    • Idäntutkimuksessa julkaistaan tieteellisiä artikkeleita, analyyttisiä esseitä, kolumneja, tapahtumaraportteja, kirja-arvioita ja muita keskustelunavauksia.
    • Julkaistavaksi hyväksytty aineisto julkaistaan painettuna Idäntutkimuksessa sillä edellytyksellä, että se saadaan julkaista korvauksetta alkuperäisessä muodossaan myös lehden digitaalisessa versiossa.
    • Tekstit lähetetään muokattavina tekstitiedostoina (docx/doc, odt, rtf).
    • Fonttikoko 12 pt, riviväli 1,5. (Koko teksti tulee olla samalla fontilla, myös otsikot)
    • Ei muotoiluja tekstitiedostoon! Ei tavustusta, kappaleentasausta, boldausta tai alleviivauksia. Kursiivia käytetään kuitenkin tarvittaessa (kts. kohta 5.), Ei sisennyksiä muualla kuin pitkissä sitaateissa (kts. kohta 5), kappalejaot rivinvaihdoin.
    • Otsikoinnista: kaikissa tekstityypeissä otsikot ja väliotsikot ovat nasevia: enintään 3–4 sanaa. Täydentävää alaotsikkoa ei käytetä. Pitkissä teksteissä, varsinkin tieteellisessä artikkelissa, on kuitenkin hyvä olla noin 4–5 väliotsikkoa.
    • Kaikkiin tekstitarjouksiin merkitään tekijän nimi tekstin yhteyteen. Tieteellisissä artikkeleissa ja esseissä tekijän nimi merkitään tekstin alkuun, nimen lisäksi tulee mainita myös tekijän oppiarvo, titteli ja affiliaatio (laitos/osasto, oppilaitos/organisaatio). Kolumneihin puolestaan liitetään tekijän nimi sekä taustatiedot tekstin loppuun muutamalla lauseella kuvattuna. Muissa tekstityypeissä vain tekijän nimi merkitään tekstin loppuun.
    • Juttutarjouksen yhteyteen on hyvä liittää myös tekijän yhteystiedot: sähköpostiosoite sekä postiosoite mahdollista lehden kirjoittajakappaletta varten.

2. Tekstityypit

    • Tieteellinen substanssiartikkeli on pituudeltaan 15–22 liuskaa, noin 4 000–6 000 sanaa (riviväli 1,5 ja fontti 12 Times New Roman). Substanssiartikkeli on vertaisarvioitu julkaisu.
    • Vertaisarvioidut artikkelit läpikäyvät vähintään kahden riippumattoman, toimituksen ulkopuolisen asiantuntijan suorittaman ennakkoarvioinnin. Asiantuntijalausunnot lähetetään käsikirjoituksen kirjoittajille.
    • Tieteellisen artikkelin alussa tulee olla 100–150 sanan tiivistelmät (abstrakti) suomeksi ja englanniksi, mukaan myös otsikko englanniksi. Tiivistelmässä kerrotaan tutkimusasetelma (mitä tutkitaan, miten ja mistä näkökulmasta) sekä pääargumentit tai -tulokset.

    • Essee on pituudeltaan 8–10 liuskaa (noin 2 500 sanaa, 1,5 riviväli, fontti 12). Tekstiin ei tule lähdeviitteitä, mutta tekstin loppuun voidaan kirjata viidestä kymmeneen lähdettä tai kirjallisuussuositusta.

    • Kolumnin pituus on enintään 700 sanaa (6 800 merkkiä välilyönteineen, noin 2,5–3 sivua, 1,5 riviväli, fontti 12). Mitta sisältää kirjoittajatiedot. Kolumni kirjoitetaan ilman lähdeviitteitä ja -luetteloa. Kolumnin yhteydessä julkaistaan kirjoittajan kuva sekä kirjoittajan tiedot.

    • Taide-osio koostuu lyhyehköstä tekstijohdannosta sekä useamman kuvan sarjasta. Osiossa esitellään mielenkiintoisia ja ajankohtaisia näkökulmia johonkin taiteen lajiin, ilmiöön tai yksittäiseen taiteilijaan liittyen. Osiosta vastaava toimittaja on Mika Pylsy <mika.pylsy@helsinki.fi>, juttutarjoukset voi osoittaa suoraan hänelle.

    • Arviot-osiossa julkaistaan pääasiassa kirja-arvioita, mutta myös elokuva- ja näyttelyarvosteluja. Arvio-osion vastaava toimittaja: Dragana Cvetanovic <dragana.cvetanovic@helsinki.fi>
    • Arviot otsikoidaan lyhyesti ja kuvailevasti (3–4 sanaa). Ei väliotsikoita.
    • Arvosteltavan kirjan/teoksen tiedot laitetaan heti arvostelun alkuun. 
    • Esimerkiksi: Ivo Mijnssen: The Quest for an Ideal Youth in Putin’s Russia I. Back to Our Future! History, Modernity and Patriotism according to Naši, 2005–2012, Stuttgart: ibidem-Verlag, 2012. 256 s. ISBN 9783838203683. Huom. ISBN-numero ja sivumäärä ilmoitetaan jokaisesta arvioitavasta kirjasta.

    • Ajankohtaista-osiossa julkaistaan mm. konferenssiraportteja ja muista ajankohtaisista tapahtumista kertovia tektejä. Ne ovat yleensä pituudeltaan 3–5 sivua (noin 720–1200 sanaa, 1,5 riviväli, fontti 12).

3. Kuvat ja taulukot

    • Kuvat toimitetaan erillisinä tiedostoina joko gif-, jpg- tai tiff-tiedostona (resoluutio vähintään 300dpi). Taulukot mielellään muokattavina taulukko-ohjelman tiedostoina.
    • Tieteellisten artikkeleiden ja esseiden (tarvittaessa myös muiden tekstityyppien)  kuvat, kuviot ja taulukot numeroidaan juoksevasti. Tiedostot tulee nimetä vastaamaan tätä numerointia.
    • Kaikille kuville ja taulukoille tulee laatia selittävä kuvateksti, jossa mainitaan myös kuvan lähde ja/tai kuvan ottaja. [Esim. Kuva 1. Vladimir Putin Helsingin-vierailulla vuonna 2001. Lähde: Museovirasto, kuvaaja: Kerkko Kuvamies.] Numerot ja kuvatekstit sisällytetään tekstiin siihen kohtaan johon kuva laitetaan.
    • Kuvat ja taulukot voidaan julkaista värillisinä. Kuvia voidaan julkaista kaikkien tekstityyppien yhteydessä.

4. Vieraat kielet ja translitterointi

    • Tekstiin ei sisällytetä vieraskielisiä lainauksia, vaan kirjoittajan on suomennettava ne.
    • Teksteissä ei käytetä kyrilliikkaa
    • Translitterointi noudattaa suomalaista, kansallista ei-tieteellistä standardia (SFS 4900). Tärkeimmät muistettavat:
    •  e translitteroidaan je sanan alussa sekä vokaalin ja kovan ja pehmeän merkin jälkeen (Jelisejev, Objedkin)
    • hatulliset suhuäänteet (š, ž, tš, štš)
    • i-kratkoje merkitään yleensä i (Maikov, Tolstoi); sanan sisällä i:n jäljessä tai sana alussa merkitään j (rossijski; Joškar-Ola); sanan lopussa i:n jäljessä ei merkitä (moskovski)

5. Muotoiluohjeita

    • Lainausmerkit ovat ”kaksoislainaismerkit”, lainauksen sisässä oleva lainaus ’yksöismerkkeihin’
    • Lyhyet lainaukset (yksi virke) sijoitetaan tekstin sisään lainausmerkkeihin; pitkät lainaukset (useampi virke) sisennettynä omana kappaleenaan ilman lainausmerkkejä.
    • Lainausmerkkejä käytetään myös silloin, kun tekijä käyttää sanaa muussa, kuin sen varsinaisessa merkityksessä haluten esim. kyseenalaistaa termin.
    • Kirjojen, elokuvien, lehtien sekä muiden (laajojen) teosten nimet sekä vierasperäiset sanat kursivoidaan. Esim. samizdat.
    • Pienten tekstien, teosten, esim. laulujen ja esitelmien nimet voidaan laittaa lainausmerkkeihin.
    • Ajatusviiva ja väliviiva: Lehdessä käytetään vuosilukujen välissä sekä sivunumeroiden välissä viitteissä ja lähdeluettelossa aina keskipitkää ajatusviivaa (esim. 22–24). Lyhyttä väliviivaa käytetään vain yhdyssanoissa (Joškar-Ola).

6. Lähdeviitteet ja loppuviitteet

    • Lähdeviitteet sijoitetaan tekstin sisään sulkeisiin siten, että ensimmäiseksi tulee kirjoittajan sukunimi, sitten kirjoituksen julkaisuvuosi ja lopuksi viittauksen sivunumerot; esimerkiksi: (Åsund 2002, 122).
    • Jos teoksella tai artikkelilla on 2–3 kirjoittajaa tai toimittajaa, niin kaikkien nimet merkitään viitteeseen, esimerkiksi: (Burawoy, Krotov & Lutkina 2002, 48–50);
    • Jos heitä on enemmän kuin kolme, merkitään vain ensimmäinen sekä ”et al.”
    • Saman lähteen samaan kohtaan viitattaessa toistuvasti voidaan viitteen sijaan käyttää merkintää (Ibid.)
    • Selittävät viitteet ja huomautukset numeroidaan juoksevasti ja sijoitetaan tekstin loppuun loppuviitteiksi. Sivukohtaisia alaviitteitä ei käytetä.

7. Lähdeluettelo

    • Otsikoksi: Lähteet 
    • Mielellään kaikki lähteet aakkosjärjestykseen tämän yhden otsikon alle
    • Jos primääriaineistona on jokin tietty aineistomuoto ja -kokoelma, esim. asiakirjat, sanomalehtiaineisto tai arkistoaineisto, niin sen voi halutessaan nostaa luettelon alkuun erillisen Aineisto-otsikon alle.
    • Lähdeluettelotietoihin tulee lisätä painettujen lähteiden mahdolliset DOI-tiedot, muodossa: https://doi.org/…. [Esim. https://doi.org/10.1353/hcy.2008.0013]
    • Kirjojen bibliografiset tiedot merkitään seuraavalla tavalla: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Teoksen nimi kursiivilla. Kustannuspaikkakunta: Kustantaja. [Esimerkiksi: Kelly, Catriona (2001), Refining Russia: Advice Literature, Polite Culture, and Gender from Catherine to Yeltsin. Oxford: Oxford University Press.]

    • Lehtiartikkelit merkitään seuraavalla tavalla: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Lehden nimi kursiivilla vuosikerta: numero, sivut. [Esimerkiksi: Gelman, Vladimir (2012), Subversive Institutions, Informal Governance, and Contemporary Russian Politics. – Communist and Post-Communist Studies 45:3, 295–303.]
    • Tätä muotoilua noudatetaan myös sanomalehtiartikkeleista, jos kirjoittaja on tiedossa. Tapauksissa, joissa kirjoittaja ei ole tiedossa tai sanomalehtiartikkelit muodostavat oman erityisen primääriaineistonsa (joka myös lähdeluettelossa erotellaan), voidaan viittauskohteena käyttää myös lehden nimeä. (Ks. myös kohta 8)

    • Artikkeli toimitetussa teoksessa merkitään seuraavalla tavalla: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. – Teoksen nimi kursiivilla. Toim./Ed./Red. (Riippuen teoksen kielestä.) Toimittajan etunimi ja sukunimi. Kustannuspaikka: Kustantaja, sivut. [Esimerkiksi: Lounasmeri, Lotta (2011), Lähellä, mutta niin kaukana? Suomalaisen Venäjä-kuvan äärellä. – Näin naapurista. Median ja kansalaisten Venäjä-kuvat. Toim. Lotta Lounasmeri. Tampere: Vastapaino, 7–15.]

8. Lähdeluettelo ja lähdeviitteet - erikoistapauksia (nettilähteet, arkistoaineisto, haastattelut, ei-painetut lähteet, av-aineisto ja lähteet ilman tekijää)

    • Internet-artikkelien lähdetiedot merkitään seuraavalla tavalla: Sukunimi, Etunimi (julkaisuvuosi), Artikkelin otsikko. Sivuston (esim. nettilehden) mahdollinen nimi kursiivilla. Mahdollinen julkaisupäivämäärä. Internet-osoite täydellisenä ilman alleviivausta (sulkuihin merkitään päivämäärä jolloin linkki on viimeksi tarkistettu).
    • Esimerkiksi: Sinijärv, Riivo (1995), Remarks by Mr. Riivo Sinijärv at the Council of Baltic Sea States Ministerial Meeting, Gdansk, 19.5. Välisministeerium, <http://www.vm.ee/eng/kat_10/1349.html?arhiiv_kuup=leht_7> (Tarkistettu 30.8.2019).
      Tällöin viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla: (Sinijärv 1995).
    • Jos Internet-lähteen tekijää ei ole tiedossa tekstiin viitataan esimerkiksi näin: ENP Strategy Paper (2004), Communication by the European Commission. 12.5.2004. <http://www.europa.eu.int/comm/world/enp/document_en.htm> (Tarkistettu 30.8.2019).
      Tällöin
      viite merkitään tekstin sisään seuraavalla tavalla: (ENP Strategy Paper 2004).
    • Näissä tapauksissa ei ole aina yhtä yksittäistä oikeaa viittaustapaa, joten kirjoittaja voi käyttää harkintaa. Pääsääntönä voi pitää, että lähteisiin viitataan tekijän mukaan, mutta jos tekijä ei ole tiedossa, niin sitten lähteestä vastaavan tahon tai lähteen itsensä nimen mukaan. Jos viitteestä muodostuu tällöin kovin pitkä, niin on suositeltavaa muotoilla sille jokin kätevä lyhenne, joka avataan sitten lähdeluettelossa. Nettilähteissä on aina oltava linkki mukana ja päivämäärä jolloin linkin toimivuus on viimeksi tarkistettu.
    • Arkistolähteet: Viittaukset arkistolähteisiin merkitään tekstin sisään sulkeisiin suppeasti ja tarkemmat lähdetiedot merkitään lähdeluetteloon, esimerkiksi: (Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929.), jolloin lähdeluetteloon merkitään: Zinovjevin kirje Kameneville 17.2.1929. Tsentralnyi Gosudarstvennyi Arhiv Istoriko-polititšeskih Dokumentov Sankt Peterburga (TsGAIPD SPb), f. 24, op. 3, d. 210, l. 22–24.
    • Pöytäkirjat ym. asiakirjat, kirjoittajan harkinnan mukaan, kunhan käytäntö on looginen ja valittu tapa systemaattinen läpi tekstin.
    • Anonymisoituun haastatteluaineistoon viittataan kirjoittajan valitsemalla tavalla - kunhan se on looginen ja viittauskäytäntö selitetty artikkelissa, joko tekstissä tai ensimmäisen sitaatin yhteyteen liitetyssä loppuviitteessä. Anonymisoitua haastatteluaineistoa ei tarvitse listata lähdeluetteloon.
    • Yksittäiset ei-anonymisoidut haastattelut merkitään lähdeluetteloon, haastateltavan sukunimen perusteella.

    • Audiovisuaalinen aineisto ja muu media-aineisto on myös lisättävä lähdeluetteloon, viitteen muotoilu harkintaa käyttäen. Jos kyseessä on nettilähde, niin lähdeluettelossa on mainittava linkki ja milloin tarkistettu (nettilinkkejä ei lisätä leipätekstiin).

Päivittänyt: I. Österberg.

(Viimeksi muokattu - 19.1.2020)

 

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.