Yliopistollisen harjoittelupäiväkodin opettajat uuden toimintajärjestelmän äärellä
DOI:
https://doi.org/10.58955/jecer.162661Avainsanat:
yliopistollinen harjoittelupäiväkoti, varhaiskasvatuksen opettaja, kehittävä työntutkimus, organisaation oppiminenAbstrakti
Artikkelissa tutkitaan varhaiskasvatuksen opettajien ja varhaiskasvatuksen erityisopettajien työn kehittymistä Suomen ensimmäisessä yliopistollisessa harjoittelupäiväkodissa sen ensimmäisen toimintavuoden aikana. Tarkastelu kohdistuu opettajien toimintajärjestelmään, siinä ilmenneisiin ristiriitoihin ja ehdotuksiin niiden ratkaisemiseksi. Tutkimuksessa sovellettiin kulttuurihistoriallisen toiminnan teoriaan pohjautuvaa Engeströmin (1995) kehittävää työntutkimusta. Tutkimusaineiston kerääminen keskitettiin vuoteen 2021, jolloin Rauman pikkunorssi aloitti toimintansa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman kampuksella. Tällöin Suomessa olivat voimassa Covid-19-pandemiaa koskevat rajoitukset. Tutkimusaineisto, joka koostui tutkimukseen osallistuneiden opettajien kanssa etäyhteyksin käydyistä tapaamisista (N=7), heidän kirjoittamistaan päiväkirjoista (N=10) ja Pikkunorssin toimintaryhmän kokousmuistioista (N=7), analysoitiin teoriasidonnaisesti. Tuloksena esitellään yliopistollisen harjoittelupäiväkodin opettajan toimintajärjestelmä sekä siinä ilmenneitä ristiriitoja ja ehdotuksia niiden ratkaisemiseksi opettajankoulutusyhteistyön toteuttamisen näkökulmasta.
Lähdeviitteet
Alila, K., Eskelinen, M., Estola, E., Kahiluoto, T., Kinos, J., Pekuri, H.-M., Polvinen, M., Laaksonen, R., & Lamberg, K. (2014). Varhaiskasvatuksen historia, nykytila ja kehittämisen suuntalinjat. Tausta-aineisto varhaiskasvatusta koskevaa lainsäädäntöä valmistelevan työryhmän tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2014:12. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75258
Blackler, F. (2009). Cultural-Historical Activity Theory and Organization Studies. Teoksessa A. Sannino, H. Daniels, & K. D. Gutiérrez (Toim.), Learning and Expanding with Activity Theory (s. 19–39). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511809989
Bourdieu, P. (1977). Outline of a Theory of Practice (engl. Richard Nice). Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/CBO9780511812507
Branscomb, K., & McBride, B. (2005). Academics versus service: balancing competing missions in laboratory schools offering full-day programming. Journal of Early Childhood Teacher Education, 25(2), 113–121. https://doi.org/10.1080/1090102050250204
Chiran, G. (2019). Expansive Learning in Technology Startup Organizations: An Activity-Theoretical Analysis [Väitöskirja, University of Toronto]. http://hdl.handle.net/1807/98592
Chydenius, H., Onnismaa, E.-L., Kinos, J., Lahdenperä-Laine, J., Kuusisto, A., & Kangas, J. (2023). Opettajuuden rakentuminen ja muuttuminen varhaiskasvatuksen ja siihen sisältyvän esiopetuksen opetussuunnitelmissa vuosina 1972–2022. Kasvatus & Aika, 17(4), 23–44. https://doi.org/10.33350/ka.129229
Clawson, M. (2003). The dilemma of linking theory and research with practice and innovation in child development laboratory programs. Teoksessa B. A. McBride (Toim.), Bridging the Gap Between Theory, Research and Practice: The Role of Child Development Laboratory Programs in Early Childhood Education. Advances in Early Education and Day Care (s. 51–87). Emerald Group Publishing Limited.
Cutler, K., Gilkerson, D., Bowne, M., & Stremmel, A. (2009). Change within a teacher education program and laboratory: a reflective commentary. Journal of Early Childhood Teacher Education, 30(4), 404–417. https://doi.org/10.1080/10901020903320353
Engeström, Y. (1985). Kehittävän työntutkimuksen peruskäsitteitä. Aikuiskasvatus, 5(4), 156‒164. https://doi. org/10.33336/aik.96417
Engeström, Y. (1987). Learning by expanding: an activity-theoretical approach to developmental research. Orienta-konsultit.
Engeström, Y. (1995). Kehittävä työntutkimus: perusteita, tuloksia ja haasteita. Painatuskeskus.
Engeström, Y. (2004). Ekspansiivinen oppiminen ja yhteiskehittely työssä. Vastapaino.
Engeström, Y. (2024). Concept formation in the wild. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781009030021
Engeström, Y., & Sannino, A. (2010). Studies of expansive learning: foundations, findings and future challenges. Educational Research Review, 5(1), 1–24. https://doi.org/10.1016/j.edurev.2009.12.002
Engeström, Y., & Sannino, A. (2021). From mediated actions to heterogenous coalitions: four generations of activity-theoretical studies of work and learning. Mind, Culture, and Activity, 28(1), 4–23. https://doi.org/10.1080/10749039.2020.1806328
Engeström, Y., & Virkkunen, J. (2023). Kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian tarjoamat haasteet ja mahdollisuudet Suomen kasvatustieteellisessä tutkimuksessa. Kasvatus, 54(3), 191–205. https://doi.org/10.33348/kvt.13135
Gillberg, S., & Ruokonen, I. (2022). Varhaiskasvatuksen henkilöstön kokemuksia koronapandemian aiheuttamista muutoksista työssä keväällä 2020. Kasvatus & Aika, 16(1), 42–66. https://doi.org/10.33350/ka.111295
Hakkarainen, P. (1997). Päivähoitotyö kehittämisen kohteena. Koulutuksen tutkimuslaitos.
Husu, J., & Toom, A. (2016). Opettajat ja opettajankoulutus – suuntia tulevaan: selvitys ajankohtaisesta opettaja- ja opettajankoulutustutkimuksesta opettajankoulutuksen kehittämisohjelman laatimisen tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-425-2
Hopwood, N. (2024). Twenty-five years of change laboratories in schools: a critical and formative review. Educational Action Research, 1–28. https://doi.org/10.1080/09650792.2024.2379343
Hyrkkö, S., & Kajamaa, A. (2021). Yhteisöllinen luovuus ja ekspansiivinen oppiminen harjoittelukoulun Muutoslaboratoriossa. Aikuiskasvatus, 41(4), 333–346. https://doi.org/10.33336/aik.112755
Itäkare, S., Mykkänen, A., Paasovaara-Pösö, S., & Rantavuori, L. (2023). Konkari kaapissa – ideaaliopiskelija työkokemusta omaavien varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden diskursseissa. Journal of Early Childhood Education Research, 12(2), 98–123. https://doi.org/10.58955/jecer.v12i2.121376
Kangas, J., Ukkonen-Mikkola, T., Sirvio, K., Hjelt, H., & Fonsén, E. (2022). ”Kun aika ja resurssit eivät riitä tekemään työtä niin hyvin kuin osaisi ja haluaisi sitä tehdä”: Varhaiskasvatuksen opettajien käsityksiä työn haasteista ja mahdollisuuksista. Kasvatus & Aika, 16(2), 72–89. https://doi.org/10.33350/ka.109089
Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. (2024). Koulutuksen arviointisuunnitelma 2024–2027. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/koulutuksen-arviointisuunnitelma-2024-2027
Karila, K., Rantala, K., Rusi, M., Davidsson, S., Helakari, P., Holsti, E., Keloneva, R., Kytölaakso, K., Malkamäki, L., Valkonen, S., Frisk, T., Mustonen, K., Sarkkinen, T., & Huhtanen, M. (2024). Varhaiskasvatuksen koulutus Suomessa 2023: Arviointi koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista. Julkaisut 7:2024. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus. https://www.karvi.fi/fi/julkaisut/varhaiskasvatuksen-koulutus-suomessa-2023-arviointi-koulutuksen-tilasta-ja-kehittamistarpeista
Kinos, J., Rosqvist, L., Alho-Kivi, H., & Korhonen, R. (2021). Suomalaisen varhaiskasvatuksen työ- ja toimintatavat opetussuunnitelmissa. Kasvatus & Aika, 15(2), 22–42. https://doi.org/10.33350/ka.99664
Koivusalo, E., & Alasuutari, M. (2024). Varhaiskasvatuksen opettajaopintoihin ja varhaiskasvatusalaan sitoutuminen. JYU Reports 51. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-86-0422-8
Leontjev, A. N. (1977). Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus (suom. P. Hakkarainen). Kansankulttuuri.
Lipponen, L., Rajala, A., Hilppö, J., & Pursi, A. (2024). Change laboratory as a tool to address moral-ethical tensions in the work of early childhood education professionals. Teaching and Teacher Education, 142, 104547. https://doi.org/10.1016/j.tate.2024.104547
Lund, V., & Juujärvi, S. (2023). Monipaikkaisen digituen ristiriidat ja ekspansiivinen oppiminen yhteisöpajoissa. Kasvatus, 54(3), 191–205. https://doi.org/10.33348/kvt.131354
Onnismaa, E.-L., Kalliala, M., & Tahkokallio, L. (2017). Koulutuspoliittisen paradoksin jäljillä – Miten varhaiskasvatus muotoutui sosiaalialan koulutuksia suosivaksi. Kasvatus & Aika, 11(3), 4–20. https://journal.fi/kasvatusjaaika/article/view/68720
Opetus- ja kulttuuriministeriö. (2022). Opettajankoulutuksen kehittämisohjelma 2022–2026. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022051234795
Pihanperä, M., Lepistö, J., Kinos, J., & Ruokonen, I. (2024). Suomen ensimmäisen yliopistollisen harjoittelupäiväkodin juuret ja synty. Kasvatus & Aika, 18(3), 83–105. https://doi.org/10.33350/ka.125726
Pihanperä, M., Lepistö, J., & Ruokonen, I. (2022). An integrative literature review of university-based early childhood education and care centres within early childhood teacher education settings. Education Sciences, 12, 141. https://doi.org/10.3390/educsci12020141
Pihlaja, P. (2022). Early Childhood Special Education in Finland. Teoksessa H. Harju-Luukkainen, N. B. Hanssen, & C. Sundqvist (Toim.), Special Education in the Early Years (s. 13–27). Springer. https://doi.org/10.1007/978-3-030-91297-0_2
Pursiainen, J., Rusanen, J., Raudasoja, E. M., Nurkkala, R., Kortelainen, T., Partanen, S., & Peuna, I. (2019). Selvitys opettajankoulutuksen rakenteesta yliopistoissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:11. Opetus- ja kulttuuriministeriö. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-627-0
Ruokonen, I., & Lepistö, J. (2024). Children’s artistic expressions inspired by nature during early childhood garden pedagogy. International Journal of Education Through Art, 20(2), 167–182. https://doi.org/10.1386/eta_00159_1
Sannino, A. (2016). Double Stimulation in the Waiting Experiment with Collectives: Testing a Vygotskian Model of the Emergence of Volitional Action. Integrative Psychological & Behavioral Science, 50(1), 142–173. https://doi.org/10.1007/s12124-015-9324-4
Sannino, A. (2023). Tutkijoiden monet roolit Muutoslaboratoriossa. Kasvatus, 54(3), 253–270. https://doi.org/10.33348/kvt.131357
Turun yliopisto. (2020). Varhaiskasvatuksen opettajan tutkinto-ohjelma 2020-2022. https://opas.peppi.utu.fi/fi/ohjelma/15309?period=2020-2022
Ukkonen-Mikkola, T., & Turtiainen, H. (2016). Työssäoppiminen koulutuksen ja työelämän rajavyöhykkeellä. Journal of Early Childhood Education Research, 5(1). https://journal.fi/jecer/article/view/114050/67249
Valkonen, S., Chydenius, H., Pesonen, J., Ahola, R., & Strandén, E. (2024). Varhaiskasvatuksen ammattilaisten institutionaaliset pääomat päiväkodin kentällä. Journal of Early Childhood Education Research, 13(3), 26–55. https://doi.org/10.58955/jecer.145488
Varhaiskasvatuslaki. (540/2018). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2018/540
Virkkunen, J., & Newnham, D. S. (2013). The Change Laboratory. A tool for Collaborative Development of Work and Education. Sense Publishers.
Vygotsky, L. S., Cole, M., John-Steiner, V., Scribner, S. & Souberman, E. (1978). Mind in Society: Development of Higher Psychological Processes. Harvard University Press.
Yleissopimus lapsen oikeuksista 59/1991. https://www.finlex.fi/fi/sopimuk-set/sopsviite/1991/19910059?sopviite_id=19910059
Yleissopimus lapsen oikeuksista 60/1991. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sops-teksti/1991/19910060/19910060_2
