Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on 1,5; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.
  • Jos teksti hyväksytään julkaistavaksi, kirjoittaja antaa suostumuksensa sille, että hänen tekstinsä julkaistaan sähköisenä CCR-lisenssin CC BY-NC-ND 4.0 suojaamana ja on verkossa avoimesti saatavilla.

Kirjoittajan ohjeet

Joutsen / Svanen on kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen vuosikirja, jonka toimituskunta koostuu tällä hetkellä Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijoista. Vuosittain ilmestyvän numeron ohella

julkaistaan myös teemanumeroita. Artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin. Julkaisu on monikielinen, ja siihen voi tarjota tekstejä kaikilla kotimaisilla kielillä sekä englanniksi.

 

Joutsen / Svanen julkaisee tieteellisten artikkeleiden lisäksi myös muita alaa käsitteleviä tekstejä, kuten arvosteluja, haastatteluja, kirjallisuusesseitä, katsauksia, lyhyitä suomennoksia ja lektioita. Näitä ei vertaisarvioida.

 

Ehdotuksia teemanumeroista, yksittäisistä artikkeleista ja muista teksteistä voi tarjota vuosikirjaan tai sen teemanumeroihin jatkuvasti osoitteeseen joutsen-svanen@helsinki.fi Käsikirjoitukset vuosikirjaan lähetetään toimitukselle pääsääntöisesti seuraavalla verkkosivulla: https://journal.fi/joutsen-svanen/about/submissions Käsikirjoitukset erikoisnumeroihin jätetään vastaavasti erikoisnumeroiden oman journal.fi-alustan kautta. Yksittäisten numeroiden kohdalla käsikirjoitukset jätetään sähköpostitse suoraan toimittajille (ks. tarkemmin numeron kirjoituskutsussa).

 

Viittauskäytäntö

Joutsenen / Svanenin artikkeleissa noudatetaan tieteellistä viittauskäytäntöä eli aiempi tutkimus tulee huomioida ja siihen on viitattava tieteenalalla vakiintuneella tavalla. Artikkelin ohjepituus on

35 000–45 000 merkkiä välilyönteineen ja kirjallisuusarvostelun 7 000–10 000. Muiden tekstien pituudesta neuvotellaan tapauskohtaisesti.

 

Perusmuotoilut

Teksteissä käytetään fonttia Times New Roman (pistekoko 12). Riviväli on 1,5. Rivejä ei tarvitse tasata. Otsikot erotetaan leipätekstistä ylä- ja alapuolelle jätettävällä tyhjällä rivillä. Lihavointia tai alleviivausta ei käytetä otsikoiden tai leipätekstin sanojen korostamiseen. Alaviitteet voi tehdä Wordin automaattisella viitetoiminnolla.

 

Teosten nimet ja lyhenteet

Teosten nimet kursivoidaan. Novellien ja runojen nimet laitetaan lainausmerkkeihin. Useammin kuin kerran viittauksen kohteena olevista kaunokirjallisista nimistä muodostetaan kirjainlyhenne,

joka muodostuu teoksen nimen sanojen ensimmäisistä kirjaimista (esimerkiksi Rikas, Laiha ja Kaunis = RLK tai RLJK). Kirjainlyhenne tuodaan esiin, kun teos mainitaan ensimmäisen kerran, ja

sitä käytetään jatkossa teokseen viittaamiseen.

 

Viittaustekniikka

Artikkeleissa käytetään sisäviitteitä. Viittaus merkitään muodossa (Sukunimi vuosiluku: sivunumero). Mikäli viittaus kohdistuu vain yhteen lauseeseen, viittauksen sisältävä sulkulauseke

on osa lausetta ja piste tulee sen ulkopuolelle:

 ESIMERKKI:

Modernistisen sotakirjallisuuden synty sijoittuu Suomessa 1950-luvulle ja henkilöityy Veijo Mereen (Nummi 2013: 263).

 

Mikäli viittaus kohdistuu useampaan kuin välittömästi edeltävään lauseeseen, sulkulauseke käyttäytyy itsenäisen lauseen tavoin, jolloin sen mahdollisesti aloittava kirjainlyhenne kirjoitetaan

isolla kirjaimella ja piste sijoitetaan lauseen sisälle. Kirjainlyhenteitä (esim., ks., vrt., mt. ja mp.) voi käyttää viittauksissa.

 ESIMERKKI:

Modernistisen sotakirjallisuuden synty sijoittuu Suomessa 1950-luvulle ja henkilöityy Veijo Mereen. Sitä perinteisemmästä sotakuvauksesta erottavaksi piirteeksi on nähty ”absurdi” maailma ja

uudentyyppinen käsitys kirjallisuuden ja todellisuuden suhteesta. (Ks. Nummi 2013: 263–264.)

 

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo jaetaan erillisiin kaunokirjallisuuden ja tutkimuskirjallisuuden listauksiin. Lähteet esitetään sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä ja tarvittaessa saman

tekijän teokset vuosiluvun mukaan varhaisemmasta uudempaan järjestettynä. Saman tekijän saman vuoden julkaisut erotetaan viittauksissa ja lähdeluettelossa aakkosilla (Laakso 1992a, Laakso

1992b). Lähdeluettelot nimetään otsikoilla Kaunokirjallisuus sekä Muut lähteet.

 

Monografioihin viitataan seuraavasti:

 

Karkama, Pertti 1982: Vapauden muunnelmat. J.L. Runebergin maailmankatsomus hänen epiikkansa pohjalta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 380. Helsinki: SKS.

 

Artikkelikokoelmissa julkaistuihin artikkeihin tai kirjan erillisiin osiin viitataan seuraavasti:

 

Oksala, Teivas 1998: ”Antiikin kirjallisuuden perusteita.” Teoksessa Maarit Kaimio, Teivas Oksala ja H.K. Riikonen (toim.), Antiikin kirjallisuus ja sen perintö, Helsinki: Yliopistopaino, 11–28.

 

Artikkeleissa kursivoidaan lehden nimi:

 

Abbott, H. Porter 2008: ”The Art of Making It New, Revisited: Beckett and Cliché.” Poetics Today, Fall 2008 29(3), 595–601, https://doi.org/10.1215/03335372–077.

 

Digitaalisten lähteiden kohdalla pyritään ilmoittamaan julkaisun pysyvä osoite (URL). Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitetaan, milloin aineisto on haettu verkosta.

Jos lähteellä on DOI-tunniste, tämä tulee mainita, jolloin muita mahd. verkkosoitteita ei tarvita (koskee sekä sähköisiä että muita lähteitä). Jos kyseessä on sähköinen julkaisu, DOI-tunniste löytyy julkaisun yhteydestä. Voit tarkistaa, onko lähteellä DOI-tunniste verkkosivulla https://www.crossref.org. Kirjoita hakukenttään esim. julkaisun nimeke tai kirjoittaja ja klikkaa ”Search metadata”-painiketta. Kirjallisuusluettelossa DOI mainitaan seuraavassa muodossa: https://doi.org/10.23978/inf.68907

Kun viittaat lähteisiin, jotka on kirjoitettu eri kielellä kuin itse artikkeli, toimittaja-lyhenne ilmoitetaan lähteen kielen mukaan, esimerkiksi (ed.) tai (eds.) englanninkielisen lähteen kohdalla.

 

Joutsen-Svanen, lisäohjeet kirja-arvostelujen kirjoittajille

 

Joutsenen arvosteluosasto julkaisee kirja-arvioita äskettäin julkaistusta, lähinnä suomalaista kirjallisuutta koskevasta kirjallisuudentutkimuksesta. Arvioitavat teokset voivat olla monografioita, artikkelikokoelmia, väitöskirjoja tai oppikirjakäyttöön tarkoitettuja teoksia. Arvostelun pituus on 7000–10 000 merkkiä välilyönteineen, fontilla Times New Roman (pistekoko 12) ja rivivälillä 1,5. Arvosteluiden lisäksi julkaistaan laajempia, arvosteltavan teoksen aihepiiriä laveammin tarkastelevia arvostelevia artikkeleita, joiden pituus voi olla 15 000-20 000 merkkiä välilyönteineen.

 

Arvostelun tarkoitus on

 

  • antaa tiivis ja kattava kuvaus arvosteltavan teoksen sisällöstä ja rakenteesta

 

  • tarkastella analyyttisesti kirjan keskeisiä tavoitteita ja siinä esitettyjä ajatuksia

 

  • kommentoida kriittisesti ja rakentavasti kirjan vahvuuksia ja heikkouksia

 

  • arvioida teoksen ominaisuuksia, tieteellistä laatua sekä erityisesti sen panosta

kirjallisuudentutkimuksen alalla

 

Arvostelussa voi huomioida esimerkiksi seuraavat kysymykset:

 

  • Mitä tavoitteita teos asettaa ja miten hyvin se onnistuu saavuttamaan tavoitteensa?

 

  • Miltä osin tutkimuksessa käytetyt lähestymistavat ovat onnistuneita, miltä osin ongelmallisia?

 

  • Miten teos liittyy aiempaan tutkimukseen samasta aihepiiristä, miten se poikkeaa niistä ja

täydentää niitä?

 

  • Mikä on kirjan tärkein anti?

 

Esitetyt väitteet ja arviot perustellaan esimerkein ja sitaatein. Arvosteltavaan teokseen viitataan sivunumerolla.

 

Kirja-arvio otsikoidaan. Otsikon jälkeen tulevat tiedot teoksen kirjoittajasta/kirjoittajista, julkaisuvuodesta, täydellisestä otsikosta, julkaisupaikasta, kustantamosta sekä sivumäärästä. Kirjoittajatiedot tulevat tekstin loppuun (nimi, oppiarvo, yliopisto, sähköpostiosoite).

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.

Lue Journal.fi-palvelua koskeva tietosuojaseloste.
Julkaisu toimii palvelun yhteisrekisterinpitäjänä yhdessä Tieteellisten seuran valtuuskunnan kanssa tietosuojaselosteen kuvaamalla tavalla.