Kirjoittajakutsu teemanumeroon 5/26: Perheet ja vanhemmuus kasvatuksen kentällä – muutoksia ja jännitteitä

Perheet ovat yhteiskunnan merkittäviä ja erityisiä tukipilareita. Yhteiskunnallisten instituutioiden lisäksi – ja yhteistyössä niiden kanssa – perheet kohtaavat jatkuvasti muuttuvan maailman tuomia uusia haasteita, kuten yhä intensiivisempi työelämä, digitalisaatio, ilmastonmuutos ja maailmanlaajuiset kriisit. Keskustelu PISA-tulosten heikkenemisestä on myös suunnannut huomiota perheisiin ja vanhempiin. Monet näistä uusista haasteista voivat heijastua vanhemmuuteen ja heidän kauttansa lapsiin kielteisellä tavalla, esimerkiksi vanhempien pahoinvoinnin ja vähäisten voimavarojen vuoksi. Lämpimät suhteet vanhempiin ja perheen resilienssi voivat puolestaan suojata lapsia näiltä vaikutteilta. Nykyään erilaiset vanhemmuuden muodot tunnistetaan, ja ihmisten vapautta elää erilaisissa perhemuodoissa kunnioitetaan aikaisempaa enemmän. Siten perhetutkimuksen täytyy vastata muuttuneisiin käsityksiin ja tarpeisiin. Yksi keino on ollut laajentaa perhekäsite kattamaan myös niin sanotut lähisuhteet.

Tämä Kasvatus-lehden teemanumero kokoaa yhteen viimeaikaista tieteellistä tutkimusta perheistä ja lähisuhteista sekä tähän tutkimukseen kytkeytyvää keskustelua. Samalla teemanumero luo ymmärrystä siitä, mitä perheeseen liittyvä tutkimus kasvatustieteissä on ja voisi olla. Tavoitteena on tuottaa tutkimusperustaista, moninäkökulmaista tietoa perheestä opiskelijoille, tutkijoille, ammattilaisille, päätöksentekijöille ja perheille itselleen. Teemanumeron artikkelit avaavat mahdollisuuden keskustella ajankohtaisista perhetutkimuksellisista aiheista sekä erilaisista teoreettisista ja metodologisista lähestymistavoista. Teemanumeroon kutsutaan myös lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia, ks. tekstityyppikuvaukset, https://journal.fi/kasvatus/tekstityypit.

Näkökulmana voivat olla esimerkiksi

• vanhempien rooli lasten kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa
• vanhempien yhteistyö kasvatusalan ammattilaisten kanssa
• vanhemmuuteen ja yhteisvanhemmuuteen kasvaminen
• vanhempien oma hyvinvointi ja perheiden saama tuki
• perhe ja lähisuhteet muutoksessa
• perhe ja perheellistyminen nyky-yhteiskunnassa
• perhe ja digiteknologia
• kasvatusalan ammattilaiset ja perheitä koskevan osaamisen kehittäminen.

Avainsanoja: vanhemmuus, perhe, perheellistyminen, lähisuhteet, yhteistyö, hyvinvointi, oppiminen, teknologia

Toimitusprosessin aikataulu

Tieteellisten artikkelien abstraktit (maks. 300 sanaa) lähetetään 30.6.2025 mennessä osoitteeseen katja.upadyaya(at)helsinki.fi. Abstraktissa tulee olla

• otsikko
• kirjoittajien nimet ja yhteystiedot, yhteyshenkilön nimi alleviivattuna
• lähdeluettelo.

Teemanumeron toimituskunta valitsee ehdotuksista parhaiten teemanumeron kokonaisuuteen sopivat. Yhteyshenkilölle lähetetään tieto ehdotuksen sopivuudesta 15.8.2025 mennessä. Valmiit Kasvatus-lehden kirjoitusohjeiden mukaiset käsikirjoitukset toimitetaan 15.1.2026 mennessä toimituskunnalle. Julkaistavat artikkelit käyvät läpi ulkopuolisen vertaisarvioinnin.

Lyhyempiä kirjoituksia, puheenvuoroja, kolumneja sekä kirja-arvioita ja kongressikuvauksia otamme vastaan 30.9.2026 saakka. Nämäkin tekstit lähetetään sähköpostitse osoitteeseen katja.upadyaya(at)helsinki.fi.

Kaikkien teemanumeroon lähetettävien ja päätyvien kirjoituksien tulee noudattaa lehden kirjoittajaohjeita, ks. https://journal.fi/kasvatus/about/submissions.
Kirjoittajat vastaavat tekstien kielenhuollosta.

Kasvatuksen toimitus hyväksyy julkaistavat käsikirjoitukset lokakuussa 2026.
Teemanumero julkaistaan joulukuussa 2026.

Teemanumeron toimittajat

Teemanumeron toimituskunnan muodostavat Marita Neitola (marita.neitola(at)utu.fi), Katja Upadyaya (katja.upadyaya(at)helsinki.fi) ja Marja Leena Böök (marja.leena.book(at)jyu.fi).
Toimittajien päätutkimusteemoina viime vuosina ovat olleet vanhemmuus, vanhempana toimiminen, kasvatuskäytännöt, yhteisvanhemmuus moninaisissa perheissä sekä perheiden hyvinvointi ja resilienssi. Tutkimustoiminta on kohdentunut myös työelämän ilmiöihin, erityisesti työ- ja vanhemmuuteen liittyvään hyvinvointiin ja jaksamiseen. Toimittajat ovat aktiivisesti edistäneet kasvatustieteellisen perheosaamisen opetusta kandidaattivaiheesta tohtoriopintoihin sekä kehittäneet uusia menetelmiä perheiden ja vanhemmuuden tutkimukseen. Heillä on monipuoliset kotimaiset, pohjoismaiset ja laajemmat kansainväliset verkostot tutkijoihin sekä käytännön toimijoihin. He ovat mukana myös Perheiden ja läheissuhteiden tutkimusseuran toiminnassa.