Jukolan veljekset maallikkopsykiatrin vastaanotolla

ADHD-nimike ja muut tarttuvat diagnoosit Seitsemän veljeksen nykyluennassa

Kirjoittajat

• Jani Tanskanen Jyväskylän yliopisto

Avainsanat:

kulttuurinen mielenterveystutkimus, psykiatriset diagnoosit, mielenterveys, Seitsemän veljestä, Helsingin Sanomat, normaalius, merkitysneuvottelut

Abstrakti

Helsingin Sanomien julkaisemassa tietokirjassa Seitsemän miestä (2005) esitetään psykiatrisia diagnooseja Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä (1870) kuvatuista henkilöistä. Tällainen diagnosoimisen tapa osallistuu kulttuurin diagnostisoitumisen prosessiin – siihen, että spesifit diagnoosinimikkeet saavat yhä keskeisemmän sijan kulttuurissa. Analysoin kulttuurisen mielenterveystutkimuksen näkökulmasta, miten Seitsemässä miehessä käytetään psykiatrisia diagnooseja.

Tuloksinani esitän, että teoksessa luonnollistetaan ja arkipäiväistetään diagnooseja, varsinkin tietynlaisia, historiallisesta perspektiivistä uudempia ja ”lievempiin” mielenterveyden ongelmiin viittaavia diagnooseja, joita on tutkimuksessa käsitteellistetty tarttuvina diagnooseina. Samalla osoitan teoksen stigmatisoivan diagnosoimiaan henkilöhahmoja ja tiettyjä diagnoosinimikkeitä sekä kaventavan käsitystä siitä, millainen käyttäytyminen ja kokeminen voidaan katsoa normaaliksi ja terveeksi. Lähemmin tarkastelen koko veljesjoukkoon teoksessa liitettyä ADHD-diagnoosia. Osoitan teoksen välittävän kuvan ADHD:sta tarkkarajaisena, historiattomana entiteettinä. Mielenterveyden häiriöt ovat kuitenkin luonteeltaan tätä monimutkaisempia ilmiöitä.

Lisäksi tuon esiin, että teoksessa esitetyt diagnoosit tarjotaan selityksiksi diagnosoitujen henkilöhahmojen ongelmille, mikä sivuuttaa ongelmia muotoilevat sosiaaliset syyt ja ympäristötekijät. Tämänkaltaisten huomioiden tekeminen on aiheellista aikana, jolloin yhä useampia elämän ja jopa fiktiivisesti kuvatun elämän osa-alueita lähestytään patologisoiden eli näkemällä ne sairauksina tai häiriöinä.