Äänikirjojen kuuntelu osana lukemisen kulttuuria

Kirjoittajat

• Ilona Lindh Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0003-0039-2385
• Pirjo Hiidenmaa Helsingin yliopisto https://orcid.org/0000-0002-1925-8445

Avainsanat:

lukuharrastus, lukemiskulttuuri, äänikirjat, kirjaformaatit, lukeminen, lukijuus, kirja-ala, digitaalisuus

Abstrakti

Tässä artikkelissa tarkastelemme kirjallisuuden lukijoiden suhtautumista äänikirjoihin. Aineistona on kyselytutkimuksen vastaukset äänikirjoja koskeviin kysymyksiin. Verkkokyselyyn osallistuneista 955 vastaajasta noin 60 prosenttia ilmoittaa kuuntelevansa äänikirjoja joko silloin tällöin tai aktiivisesti. Suurkuluttajiksi katsoimme ne, jotka kuuntelevat yli 50 kirjaa vuodessa; heitä on kuuntelijoista noin viidesosa ja koko vastaajaryhmästä noin kymmenesosa. Sekä aktiivisia kuuntelijoita että niitä, jotka eivät kuuntele lainkaan, on melko tasaisesti kaikissa ikäryhmissä. Äänikirjaan myönteisesti suhtautuvissa kommenteissa korostetaan kirjojen kuuntelun ja digitaalisuuden mahdollistamia tilanteita ja käyttötapoja. Kielteisissä kommenteissa korostuu äänikirjan vertaaminen painetun kirjan tarjoamaan lukukokemukseen ja kirjan materiaalisiin ominaisuuksiin. Äänikirjatallenteen lukijan äänellä ja lukutavalla on suuri merkitys valtaosalle kuuntelijoista, joskin niitäkin on, joiden on helppo tottua ääneen kuin ääneen. Kirjallisuuden harrastajina äänikirjojen suurkuluttajat ovat monipuolisia, ja voidaankin nähdä, että he ovat sekä sisältöjen että formaattien suhteen kaikkiruokaisia. Lukutavat ovat eriytyneet laji- ja tilannekohtaisesti, joten äänikirjojen kuuntelun rinnalla useimmilla säilyvät myös tekstimuotoiset formaatit. Kaiken kaikkiaan aineistossa voidaan nähdä merkkejä yleisestä äänikirjoja koskevasta keskustelusta ja reagoinnista siihen. Vastaukset myös kuvastavat käynnissä olevaa lukemiskulttuurin murrosta, jossa osa on omaksunut uuden tavan nauttia kirjallisuudesta, osa suhtautuu siihen uteliaasti tai neutraalisti ja osa jyrkän torjuvasti.