Karjalaisinformanttien tarkoituksellinen vaikeneminen
Poliittiset jännitteet Pertti Virtarannan vuoden 1968 murrehaastatteluissa
Abstrakti
Artikkelissa tarkastelen kielentutkija Pertti Virtarannan tekemää kenttätutkimusta Neuvosto-Karjalassa ja sen taustalla olevaa yhteiskunnallista kontekstia. Teen tulkintoja siitä, miksi tietyistä aiheista vaiettiin haastatteluissa. Pohdin tilanteellista puhetta suhteessa siihen todellisuuteen, jossa haastateltavat elivät. Keskeisinä tarkastelun kohteina ovat ne aihepiirit ja ihmisten elämään vaikuttaneet olosuhteet, joista haastatteluissa vaietaan. Taustalla on haastateltavien hankala asema etnisenä vähemmistönä sekä kokemukset, joista ei ollut mahdollista keskustella julkisesti tuon ajan Neuvostoliitossa. Pohdin myös tutkimusorientaatiota, joka rakentui aikansa kielentutkimuksen paradigman pohjalle ja suuntasi ymmärtämään kielen vähemmän tilanteellisena ilmiönä. Tutkimukseni aineisto pohjautuu Virtarannan keräämään monipuoliseen kenttäaineistoon vuoden 1968 Neuvosto-Karjalasta. Virtarannan keskeisimpänä tutkimustavoitteena oli tallentaa karjalan sanakirjaan sopivaa materiaalia. Virtaranta oli kiinnostunut karjalan kielestä ja halusi taltioida vapaata kerrontaa. Karjalaisten asema ja arkipäivä 1960-luvun Neuvostoliitossa eivät olleet haastattelujen fokuksessa. Lähihistoria on aineistossa vaientunut. Tutkimukseni valottaa niitä reunaehtoja, jotka sanelivat tutkimusaineistojen muodostumista. Virtarannan aineistot ovat tärkeitä nykytutkimuksellekin, mutta on hyvä olla tietoinen niiden muodostumiseen vaikuttaneista rajoitteista.
Viittaaminen
Copyright (c) 2025 Kulttuurintutkimus

Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.