Hiljaisuuksien rispaantuvilla reunoilla

Kirjoittajat

• Taina Saarikivi

Abstrakti

Kulttuurin tutkimuksen kentillä hiljaisuus on meluisa tutkimusteema.  Hiljaisuuden käsite sisältää jo itsessään kovaäänisesti särähteleviä viittauksia hiljentämiseen, vaikenemiseen ja vaientamiseen. On selvää, että jos esimerkiksi ajattelun tapoja, kokemuksia, mielipiteitä, kieliä, maailmankuvia tai paikallisia traditioita vaiennetaan erilaisissa vallankäytön prosesseissa, valtava määrä moninaista kulttuuria mykistetään. Toisaalta vaientaminen voi aiheuttaa näennäisen äänettömiä vastaansanomisen eleitä ja akteja – kokonaisia uusia vastaanpanemisen ruumiillisia ja materiaalisia muotoja. Vaikeneminen ja vaientaminen synnyttävät levotonta hiljaisuutta, joka kutsuu tutkimaan lisää, kysymään ja kyseenalaistamaan.