Käsikirjoitukset

Kirjoittajan ohjeet

Kuntoutus-lehteen tarkoitetut käsikirjoitukset lähetetään sähköpostin liitetiedostona (Word-tiedostona) lehden toimitussihteerille osoitteeseen kuntoutuslehti@kuntoutussaatio.fi
Lehti ei käytä Journal.fi-alustan sähköistä toimitusjärjestelmää.

Käsikirjoitusta lähettäessäsi liitä kopiokenttään viestin saajiksi samalla myös kaikki muut kirjoittajat, jos kirjoittajia on useita. Näin toimitus varmistuu, että käsikirjoitukselle on kaikkien kirjoittajien hyväksyntä.

Yleistä

Katso myös julkaisemisen yleissäännöt https://journal.fi/kuntoutus/yleissaannot.

Tieteellisen artikkelin enimmäispituus lähdeluettelo ja tiivistelmät mukaan laskien (pois lukien taulukot ja kuviot) on noin 40 000 merkkiä välilyönteineen. Laajahkojen asiantuntijakirjoitusten, kuten katsausten ja analyysien sekä puheenvuorojen, enimmäispituus tiivistelmä ja mahdollinen lähdeluettelo mukaan laskien (pois lukien taulukot ja kuviot) on noin 20 000 merkkiä välilyönteineen. Muut kirjoitukset ovat tavallisesti lyhyempiä.

Käsikirjoituksissa käytetään 1,5 pisteen riviväliä ja 12 pisteen kirjasinkokoa, kirjasintyyppinä Times New Roman. Tekstiä ei tasata eikä keskitetä. Kappaleet sekä lähdeluettelon lähteet erotetaan toisistaan rivinvaihdolla, samoin otsikot erotetaan leipätekstistä rivinvaihdolla. Leipätekstiä ja otsikoita ei tavuteta, sisennetä, lihavoida tai alleviivata. Kursivointia tulee käyttää hyvin harkiten, otsikoita sekä taulukoiden ja kuvioiden otsikoita ei kursivoida lainkaan. Otsikoinnissa ei käytetä numerointia.

Sähköpostiviestissä mainitaan, tarjotaanko käsikirjoitusta tieteellisenä artikkelina vai mihin muuhun osastoon sitä ensisijaisesti tarjotaan. Viestissä ilmoitetaan kirjoittajan (kirjoittajien) tiedot: nimi, puhelinnumero, postiosoite, oppiarvo, ammatti ja työpaikka.

Toimitus arvioi ja hyväksyy julkaistavat kirjoitukset. Kuntoutussäätiö pidättää oikeudet julkaistuihin kirjoituksiin ja niiden painettuun tai sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti. Kirjoittajien kanssa allekirjoitetaan julkaisusopimukset.

Kirjoittajille ja tieteellisten artikkelikäsikirjoitusten vertaisarvioijille ei makseta palkkioita eikä kirjoittajilta peritä kirjoittajamaksuja.

Kaikista kirjoituksista tarvitaan vähintään seuraavat tiedot:

• kirjoittajatiedot: etu- ja sukunimi, tutkinnon lyhenne, maininta mahdollisesta dosentin arvosta, toimi, työpaikka
• sisällöllinen otsikko ja mahdollinen alaotsikko
• leipäteksti
• lähdeluettelo, jos tekstissä on viittauksia
• lectio praecursorian yhteydessä tarvitaan lisäksi väitöksen tiedot: yliopisto, väitöspäivämäärä, väitöskirjan nimi, julkaisusarja, painopaikka ja verkko-osoite
• kirja-arvosteluissa arvioitavasta julkaisusta tulee ilmoittaa: kirjoittajan nimi, julkaisun nimi, kustantaja, julkaisuvuosi ja sivumäärä.

Kieliasu

Kirjoituksen on oltava sujuvaa suomen kieltä ja täsmällistä asiatyyliä. Lyhenteiden ja alaviitteiden käyttöä on vältettävä, ns.-, esim.- ja mm.-tyyppiset lyhenteet kirjoitetaan leipätekstissä kokonaisina sanoina (niin sanottu, esimerkiksi, muun muassa). Viimeistelyvaiheessa on yleensä syytä vielä selkeyttää ja tiivistää tekstiä, karsia turhia toistoja sekä muun muassa tarkistaa käytettyjen käsitteiden oikeellisuus ja yhdenmukaisuus kautta koko tekstin.

Sitaatit merkitään tekstissä lainausmerkein. Pitkähköt lainaukset erotetaan muusta tekstistä omaksi kappaleekseen sisentämällä ja kursivoimalla, mutta ilman lainausmerkkejä.

Merkintäteknisiä huomautuksia: Tekstissä %-merkki korvataan prosentti-sanalla, sen sijaan sulkulausekkeessa ja taulukoissa käytetään %-merkkiä. Prosenttiluvut suositellaan luettavuuden vuoksi esittämään tekstissä ilman desimaalia. Rajakohtien (esim. 20–30-vuotiaat) välissä oleva viiva on joko pitkä (ajatusviiva) ilman välilyöntejä tai lyhyt yhdysmerkki (tavuviiva), jonka molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit. Samoin sivunumeroiden välissä oleva viiva on joko pitkä ilman välilyöntejä tai lyhyt tavuviiva, jonka molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit. Yhtäläisyysmerkin (=) molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit (esim. n = 20).

Otsikointi

Kaikissa käsikirjoituksissa on oltava otsikko, joka ei saa olla liian pitkä. Pääotsikolla voi olla tarkentava alaotsikko. Leipätekstissä saa käyttää vain väliotsikoita (esim. Johdanto) ja niiden alaotsikoita eli vain kahden tason otsikoita. Käsikirjoituksesta tulee käydä selkeästi ilmi, milloin on kyse väliotsikosta ja milloin väliotsikon alaotsikosta. Mikäli on tarpeen käyttää vielä alemman tason otsikoita, ne voidaan merkitä kappaleen ensimmäiseksi sanaksi/sanoiksi esimerkiksi kursivoituna tai lihavoituna, piste lopussa.

Tekstin eri osat tulee voida selkeästi erottaa toisistaan. Tieteellisen artikkelin suositellut väliotsikot ovat seuraavat (huom. käsikirjoituksessa ilman lihavointia): Johdanto (taustan ja käsitteiden esittely, ei yleensä artikkelin kulku), Aineisto ja menetelmät (jossa esitetään myös eettiset näkökohdat), Tulokset (tulosten esittämistavan on oltava selkeä niin, että esimerkiksi haastatteluihin perustuvaa tutkimusta käsittelevästä tekstistä voidaan selkeästi erottaa, mikä on haastateltavien tuottamia näkemyksiä, mikä kirjoittajien omia tulkintoja ja mikä lähdekirjallisuudessa esitettyjä näkemyksiä; huomaa myös, että määrällisessä tutkimuksessa tulososiossa ei arvioida havaintoja ja lukemia vaan ne kerrotaan sellaisinaan), Pohdinta (tulosten tulkinta sekä tutkimuksen vahvuudet ja rajoitukset sekä mahdollinen eettinen pohdinta; pohdinnan tulee myös rajautua vain saatuihin tuloksiin), Johtopäätökset (voi olla muttei välttämätön luku) ja Lähteet. Käsikirjoitukseen lisätään tulososiota vastaava Tiivistelmä avainsanoineen ja englanninkielinen Abstract (Keywords), jossa myös englanninkielinen otsikko, sekä Tulosten merkitys -osio (tarkoittaa merkitystä kuntoutusalalle; voi koskea sekä kuntoutuksen tutkimusta että käytäntöä).

Katsaukset ja analyysit -osaston kirjoituksissa voidaan soveltuvin osin käyttää tieteellisen käsikirjoituksen otsikointisuositusta.

Taulukot ja kuviot

Grafiikat lähetetään omina liitetiedostoinaan. Vertaisarviointiin lähtevissä tieteellisissä käsikirjoituksissa taulukot ja kuviot otsikkoineen lisätään oikeille paikoilleen leipätekstin sekaan ja sen lisäksi ne lähetetään erillisinä liitetiedostoina. Muissa kuin tieteellisissä käsikirjoituksissa riittää, että taulukot ja kuviot lähetetään erikseen ja ainoastaan niiden paikka merkitään tekstiin. Taulukot ja kuviot numeroidaan juoksevalla numerolla ja otsikoidaan, ja otsikoiden on kerrottava mahdollisimman osuvasti olennainen sisältö. Taulukon ja kuvion otsikon perään tulee piste (Taulukko 1. Kyselylomakkeen kysymykset.). Otsikoita ei lihavoida eikä kursivoida, ja ne kirjoitetaan kokonaan pienin kirjaimin. Taulukon otsikko on taulukon yläpuolella, kuvion otsikko kuvion alapuolella. 

Mikäli tiedot ovat lainattuja, lähde on mainittava. Taulukot ja kuviot tulee tehdä mieluiten Excelillä. Ne saavat mielellään olla värillisiä, ja niiden tulee olla valmiiksi sellaisinaan taittokelpoisia. Erityistä huomiota kuvissa tulee kiinnittää siihen, että grafiikan ja tekstien koko ja terävyys ovat riittävät verkkojulkaisuun.

Lähteet

Käsikirjoituksen loppuun liitetään kirjallisuusluettelo (”Lähteet”), jossa lähteet ovat aakkosjärjestyksessä tekijän nimen mukaan. Pitkät nimiluettelot (neljä nimeä tai enemmän) katkaistaan kolmen (3) nimen jälkeen ym.-merkinnällä (esim. White, M. P., Hartig, T., Martin, L. ym. (2023). ---). Saman tekijän tai tekijäryhmän useat teokset mainitaan aikajärjestyksessä, vanhimmat ensin. Saman tekijän tai tekijäryhmän samana vuonna kirjoittamat teokset erotetaan toisistaan vuosiluvun jälkeen merkittävällä pienellä kirjaimella (a, b). Kirjaimilla erotetaan toisistaan myös sellaiset lähteet, joilla on eri kirjoittajaryhmät mutta sama ykköskirjoittaja ja julkaisuvuosi eli jotka tekstissä viitteinä olisivat saman näköiset. Toisten kanssa kirjoitetut saman tekijän julkaisut merkitään yksin kirjoitettujen jälkeen. Jos teoksella ei ole tekijää tai toimittajaa, teos aakkostetaan lähdeluetteloon nimensä mukaisesti. Erityyppisiä lähteitä (esim. painettuja ja sähköisiä lähteitä) ei ryhmitellä erikseen, vaan kaikki kootaan samaan luetteloon aakkosjärjestykseen.

Lähdeluettelossa luetellaan täsmälleen ne lähteet, joihin viitataan kirjoituksen tekstiosassa. Tarkista huolellisesti, että viitteet ja lähteet vastaavat tarkasti toisiaan eikä yhtään viitettä tai lähdettä puutu tai ole liikaa. Lähde ja viite on merkittävä keskenään tarkalleen yhdenmukaisesti siten, että vähintään ensimmäinen nimi tai sana on sama kummassakin. Vakiintuneita lyhenteitä, esimerkiksi organisaation nimen lyhenteitä, voi käyttää viitteessä ja lähteessä, mutta silloin lyhenne on hyvä avata lähteessä jäljempänä: esimerkiksi tekstiviite "THL 2011" voidaan merkitä lähteisiin "THL (2011) Tautiluokitus ICD-10. Luokitukset, termistöt ja tilasto-ohjeet, 3. painos. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki." ja samoin jos julkaisusta on leipätekstin tekstiviitteessä käytetty lyhennettä, lähdeluetteloon merkitään ensin sopivaan aakkosväliin tuo lyhenne ja sitten selitykseksi julkaisun koko nimi. Viitteiden määrän on pysyttävä kohtuullisena. Kirjoittaja vastaa viitteiden paikkansapitävyydestä ja täsmällisyydestä.

Lähdeviitteisiin tulee lisätä DOI-tunnukset niiden artikkeleiden yhteyteen, joilla sellainen on. DOI tulisi esittää aina kokonaisena URL-linkkinä eikä sen edessä pidä olla mitään merkintöjä, esim.: https://doi.org/10.5468/ogs.2016.59.1.1
DOI-tunnisteita voi etsiä käyttämällä Simple Text Query -palvelua https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery

Viitteet

Vuoden 2022 alusta noudatetaan käytäntöä, jossa tekstin sisäiset viitteet, milloin niitä on samassa kohdassa useita, merkitään julkaisuvuoden mukaiseen ajalliseen järjestykseen, vanhin ensin. Jos kirjoittajia on kolme tai enemmän, viitteeseen kirjoitetaan jo ensimmäistä kertaa mainittaessa vain ensimmäinen kirjoittaja sekä ym.-lyhenne. Täsmälliseen ajatukseen tai väittämään viitattaessa lisätään kyseisen kohdan sivunumero(t), kokonaiseen julkaisuun tai artikkeliin viitataan ilman sivunumeroa. Kiinnitä myös huomiota pisteen oikeaan paikkaan, kun viite on virkkeen lopussa: jos viittaus koskee vain tätä yhtä virkettä, viite sulkeineen merkitään virkkeen sisään ennen pistettä; jos viittaus koskee tekstin useita edeltäviä virkkeitä, viite merkitään sulkeisiin viimeisen virkkeen lopettavan pisteen jälkeen ja niin, että sulkeiden sisään tulee viitteen oma piste.

Kun virkkeen keskellä tai lopussa viitataan taulukkoon (tai kuvioon), taulukko-sana kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella sulkeiden sisään: xxx xxx (taulukko 1). Taulukko-sana kirjoitetaan sulkeissa isolla alkukirjaimella, jos viite muodostaa oman erillisen virkkeensä tekstikappaleen ja sen pisteen jälkeen: xxx. xxx. (Taulukko 1.)

Huom.

• Toimitus ei enää editoi eikä korjaa tekstejä, vaan kirjoittaja vastaa itse käsikirjoituksen kielenhuollosta sekä viitteiden ja lähteiden täsmällisyydestä. Kirjoittajan on huolellisesti viimeisteltävä teksti ohjeiden mukaan; kielellisesti tai muuten puutteellisiksi havaitut käsikirjoitukset toimitus voi lähettää takaisin kirjoittajille korjauksia varten. Toimitus lähettää yleensä julkaistavan kirjoituksen taittovedoksen kirjoittajalle tarkistettavaksi, mutta vedokseen voi tehdä vain lähinnä taitossa tapahtuneiden virheiden korjauksia sekä joitain muita olennaisia korjauksia, ei enää pikkuvirheiden korjauksia, laajaa kielenhuoltoa tai sellaisia isoja muutoksia, jotka kirjoittajien olisi tullut ratkaista jo tekstin viimeistelyvaiheessa.
• Kuntoutus-lehdessä siirrytään alkuvuodesta 2025 tekstiviitteiden ja lähdeluettelon merkinnässä aiemmasta lehden omasta mallista APA-tyylin mukaiseen malliin, ks. APA-ohjeet https://apastyle.apa.org/. Lyhenteitä käytetään kuitenkin suomen kieliopin mukaisesti, esimerkiksi: s. (ei pp.), Teoksessa (ei In), toim. (ei Eds.). 1.3.2025 lähtien toimitukselle lähetettävissä käsikirjoituksissa tekstin sisäiset lähdeviitteet sekä lähdeluettelo tulee merkitä APA-tyyliä noudattaen.

Eettinen pohdinta

Silloin, kun kirjoitus perustuu kirjoittajien tekemään tutkimukseen, jossa kohderyhmänä ovat henkilöt ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, Kuntoutus-lehti edellyttää joko tutkimuseettistä ennakkoarviointia tai vähintään tutkijaryhmältä tähän liittyvää tutkimuseettistä pohdintaa.

Julkaisuosastot

Tieteelliset artikkelit

Tieteellinen artikkeli on itsenäinen tieteellinen alkuperäistutkimus, joka on tuottanut uutta tietoa. Se voi olla myös esimerkiksi systemaattinen katsaus, jossa jo olemassa olevaa tieteellistä tietoa kerätään, luokitellaan ja analysoidaan systemaattisesti siten, että syntyy uusi jäsennys. Artikkeli voi pohjautua empiiriseen, teoreettiseen tai metodologiseen tutkimukseen. Artikkelikäsikirjoituksen tulee noudattaa rakenteeltaan tavanomaista tieteellisen artikkelin jäsennystä. Alkuperäistutkimuksena ei julkaista jo muualla julkaistua tutkimusta, ei myöskään sellaisen käännösversiota. 

Tieteellisissä artikkeleissa käytetään vertaisarviointia (ns. referee-menettelyä), jossa kaksi toimituksen ulkopuolista, tohtoritasoista asiantuntijaa arvioi käsikirjoituksen julkaisukelpoisuutta. Toimitus päättää käsikirjoituksen soveltuvuudesta vertaisarviointiin. Käsikirjoitus lähetetään arvioijille nimettömänä. Siksi artikkelikäsikirjoitus tulee lähettää toimitukselle sellaisessa muodossa, etteivät kirjoittajat ole siitä tunnistettavissa. Myös tiedostojen metatiedoista tulee poistaa henkilökohtaiset tiedot (esim. kohdasta Tiedosto > Tiedot > Tarkista ongelmien varalta > Tarkasta asiakirja > Asiakirjan ominaisuudet ja henkilökohtaiset tiedot > Tarkasta > Poista kaikki). Vertaisarvioijien lausunnot toimitetaan kirjoittajille mahdollisia muutoksia varten. Katso vertaisarviointikäytännöstä tarkemmin https://journal.fi/kuntoutus/vertaisarviointi.

Vertaisarviointiin lähtevissä tieteellisissä käsikirjoituksissa taulukoiden ja kuvioiden kuvateksteineen tulee, sen lisäksi että ne lähetetään erillisinä liitetiedostoina, myös olla oikeilla paikoillaan leipätekstin seassa. Tieteelliseen käsikirjoitukseen lisätään sivunumerot vertaisarviointia varten.

Tieteelliseen käsikirjoitukseen tulee liittää myös suomen- ja englanninkieliset tiivistelmät. Tiivistelmässä kiteytetään tutkimuksen tavoitteet, menetelmät ja aineisto sekä keskeiset tulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmään lisätään avainsanat. Suomenkielisen tiivistelmän loppuun lisätään Tulosten merkitys -osio, jossa tiivistetään noin kolmella virkkeellä, miten tutkimuksen tuloksia voi soveltaa käytännössä. Englanninkieliseen tiivistelmään (Abstract) lisätään englanninkielisinä artikkelin otsikko ja avainsanat (Keywords), mutta Tulosten merkitys -osiota ei tarvita englanninkielisenä.

Kuntoutus-lehti on 20.3.2018 lähtien ottanut käyttöön Tieteellisten seurain valtuuskunnan vertaisarviointitunnuksen ja sitoutunut noudattamaan sen käytölle asetettuja ehtoja (ks. http://www.tsv.fi/tunnus).

Katsaukset ja analyysit

Katsaukset ja analyysit -osastossa julkaistaan tutkimuksellisia kirjoituksia sekä katsauksia ja analyysejä, jotka eivät täytä tieteellisen alkuperäistutkimuksen vaatimuksia. Tällainen kirjoitus voi olla tutkimuskirjallisuuteen perustuva erittely jonkin aiheen käsittelystä tai empiiriseen aineistoon perustuva jäsennelty ja aiempaan tutkimukseen nivottu kuvaus tai kokeiluun perustuva kuvaus. Lisäksi kirjoitus voi olla ammatillisesti painottunut, käytännön työhön perustuva kuvaus, esimerkiksi tapausselostus. Katsauksiin ja analyyseihin ei sovelleta vertaisarviointia. Kirjoitusten rakenne voi olla tieteellistä artikkelia vapaamuotoisempi. Väliotsikoita ja lähdeluettelo saa olla, mutta ne eivät ole pakollisia. Kirjoitukseen lisätään suomenkielisinä (englanninkielisiä ei tarvita) tiivistelmä, avainsanat sekä Tulosten merkitys -osio. Tiivistelmässä kiteytetään kirjoituksen keskeinen sanoma (tavoitteet, menetelmät ja aineisto sekä keskeiset tulokset ja johtopäätökset). Tulosten merkitys -osiossa tiivistetään noin kolmella virkkeellä kirjoituksen keskeinen merkitys käytännön näkökulmasta.

Huom. Systemaattiset sekä muut tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävät kirjallisuuskatsaukset pyydetään tarjoamaan tieteellisten artikkeleiden osastoon.

Puheenvuorot

Puheenvuoro voi olla keskustelunavaus tai oma, poleeminenkin, kannanotto kuntoutuksen kannalta ajankohtaiseen aiheeseen. Se voi olla myös esimerkiksi empiiriseen aineistoon perustuva, katsausta ja analyysia suppeampi kuvaus.

Muut asiantuntijakirjoitukset

Lehdessä julkaistaan myös muita kuntoutuksen alaan liittyviä kirjoituksia, kuten hanke-esittelyjä, koulutusesittelyjä, kirja-arvosteluita ja lectio praecursorioita. Kuntoutus-lehdessä hanke-esittely tuo esille jotakin käynnissä olevaa ja ajankohtaista tai herättää keskustelua hankkeen ilmiöiden ympärillä. Konkreettisesti hanke-esittelyn toivotaan johtavan esimerkiksi osallistujien löytymiseen tai se tiivistää hankkeen tavoitteita. Jo päättyneen hankkeen tuloksia kuvaava teksti taas sopii paremmin katsaukset ja analyysit -osastoon. Hanke-esittelynkään teksti ei saisi olla tyyliltään mainosmainen. Hanke-esittelyt julkaistaan muiden osastojen kirjoituksista poiketen välittömästi avoimina, pääsääntöisesti korkeintaan yksi numeroa kohden. Hanke-esittelyjä kirjoittavien tahojen toivotaan avoimuuden vastineeksi aktiivisesti levittävän lehden linkkiä. Kirja-arvosteluiksi otamme vastaan vain arvostelijan kirjoittamia valmiita tekstejä, ei kirjaehdotuksia, eikä kirjoittaja saisi olla liian lähellä arvioitavan teoksen kirjoittajia. Toimitus ei siis itse kirjoita arvosteluja eikä etsi sellaisten kirjoittajia. Myös kirja-arvosteluissa tulisi olla selkeä kuntoutus-näkökulma (esim. miksi kirja-arvostelu tässä lehdessä, mikä merkitys kuntoutuksen tutkimukselle ja kehittämiselle). Kuntoutuksessa tapahtuu -palstalla julkaistaan lyhyitä kirjoituksia kuntoutusta koskevista ajankohtaisista keskustelunaiheista ja tapahtumista, esimerkiksi väitöksistä ja hankkeiden kuulumisista. Erikoisartikkelit-osastossa julkaistaan välittömästi avoimina ajankohtaisista tai muuten merkittävistä aiheista muun tyyppisiä kuin vakio-osastojen kirjoituksia.