Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Kuntoutus-lehteen tarkoitetut käsikirjoitukset lähetetään sähköpostin liitetiedostona (Word-tiedostona) lehden toimitussihteerille osoitteeseen kuntoutuslehti@kuntoutussaatio.fi. Lehti ei käytä Journal.fi-alustan sähköistä toimitusjärjestelmää.

Käsikirjoitusta lähettäessäsi liitä kopiokenttään viestin saajiksi samalla myös kaikki muut kirjoittajat, jos kirjoittajia on useita. Näin toimitus varmistuu, että lähetettävälle käsikirjoitukselle on kaikkien kirjoittajien hyväksyntä.

Yleistä

Katso myös julkaisemisen yleissäännöt https://journal.fi/kuntoutus/yleissaannot sekä tarkemmat osastokohtaiset kirjoitusohjeet https://journal.fi/kuntoutus/julkaisuosastot.

Tieteellisen artikkelin enimmäispituus lähdeluettelo mukaan laskien (pois lukien taulukot ja kuviot) on noin 40 000 merkkiä välilyönteineen. Laajahkojen asiantuntijakirjoitusten, kuten katsausten ja analyysien sekä puheenvuorojen, suositeltava enimmäispituus on mahdollinen lähdeluettelo mukaan laskien noin 20 000 merkkiä välilyönteineen. Muut kirjoitukset ovat tavallisesti lyhyempiä.

Käsikirjoituksissa käytetään 1,5 pisteen riviväliä ja 12 pisteen kirjasinkokoa, kirjasintyyppinä Times New Roman. Kappaleiden, otsikoiden ja lähdeluettelon lähteiden väliin tehdään enterillä tyhjä rivi. Tekstiä ei tasata, tavuteta, sisennetä, lihavoida tai alleviivata. Otsikoinnissa ei käytetä numerointia.

Sähköpostiviestissä mainitaan, tarjotaanko käsikirjoitusta tieteellisenä artikkelina vai mihin muuhun osastoon sitä ensisijaisesti tarjotaan. Viestissä ilmoitetaan kirjoittajan (kirjoittajien) tiedot: nimi, puhelinnumero, postiosoite, oppiarvo, ammatti ja työpaikka.

Toimitus arvioi, hyväksyy ja toimittaa julkaistavat kirjoitukset. Kuntoutussäätiö pidättää oikeudet julkaistuihin kirjoituksiin ja niiden painettuun tai sähköiseen julkaisemiseen. Poikkeustapauksista sovitaan erikseen kirjallisesti. Kirjoittajien kanssa allekirjoitetaan julkaisusopimukset.

Kirjoittajille ja tieteellisten artikkelikäsikirjoitusten vertaisarvioijille ei makseta palkkioita eikä kirjoittajilta peritä kirjoittajamaksuja.

Kaikista kirjoituksista tarvitaan vähintään seuraavat tiedot:

  • kirjoittajatiedot: etu- ja sukunimi, tutkinnon lyhenne, maininta mahdollisesta dosentin arvosta, toimi, työpaikka
  • sisällöllinen otsikko ja mahdolliset alaotsikot
  • leipäteksti
  • lähdeluettelo, jos tekstissä on viittauksia
  • lectio praecursorian yhteydessä tarvitaan lisäksi väitöksen tiedot: yliopisto, väitöspäivämäärä, väitöskirjan nimi, julkaisusarja, painopaikka ja verkko-osoite
  • kirja-arvosteluissa arvioitavasta julkaisusta tulee ilmoittaa: kirjoittajan nimi, julkaisun nimi, kustantaja, painopaikka ja -vuosi sekä sivumäärä.

Taulukot ja kuviot

Grafiikat lähetetään omina liitetiedostoinaan. Vertaisarviointiin lähtevissä tieteellisissä käsikirjoituksissa taulukot ja kuviot otsikkoteksteineen lisätään oikeille paikoilleen leipätekstin sekaan ja sen lisäksi ne lähetetään erillisinä liitetiedostoina. Muissa kuin tieteellisissä käsikirjoituksissa taulukot ja kuviot lähetetään erikseen ja ainoastaan niiden paikka merkitään tekstiin. Taulukot ja kuviot numeroidaan ja otsikoidaan, ja otsikoiden on kerrottava mahdollisimman osuvasti olennainen sisältö. Taulukon otsikko on taulukon yläpuolella, kuvion otsikko kuvion alapuolella. Mikäli tiedot ovat lainattuja, lähde on mainittava. Taulukot ja kuviot tulee tehdä mieluiten Excelillä. Ne saavat mielellään olla värillisiä, ja niiden tulee olla valmiiksi sellaisinaan taittokelpoisia. Erityistä huomiota kuvissa tulee kiinnittää siihen, että grafiikan ja tekstien koko ja terävyys ovat riittävät verkkojulkaisuun.

Kieliasu

Kirjoituksen on oltava sujuvaa suomen kieltä ja täsmällistä asiatyyliä. Lyhenteiden ja alaviitteiden käyttöä on vältettävä, ns.-, esim.- ja mm.-tyyppiset lyhenteet avataan täysiksi sanoiksi (niin sanottu, esimerkiksi, muun muassa). Tekstissä saa käyttää vain väliotsikoita ja niiden alaotsikoita.

Merkintäteknisiä huomautuksia: Tekstissä %-merkki korvataan prosentti-sanalla, sen sijaan sulkulausekkeessa ja taulukoissa käytetään %-merkkiä . Rajakohtien välissä (esim. 20–30-vuotiaat) oleva viiva on joko pitkä (ajatusviiva) ilman välilyöntejä tai lyhyt yhdysmerkki (tavuviiva), jonka molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit. Yhtäläisyysmerkin (=) molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit.

Lähteet

Käsikirjoituksen loppuun liitetään kirjallisuusluettelo (”Lähteet”), jossa lähteet ovat aakkosjärjestyksessä tekijän nimen mukaan. Saman tekijän tai tekijäryhmän useat teokset mainitaan aikajärjestyksessä, vanhimmat ensin. Saman tekijän samana vuonna kirjoittamat teokset erotetaan toisistaan vuosiluvun jälkeen merkittävällä pienellä kirjaimella (a, b). Kirjaimilla erotetaan toisistaan myös sellaiset lähteet, joilla on sama ykköskirjoittaja ja julkaisuvuosi eli joiden viitemuoto olisi sama. Toisten kanssa kirjoitetut saman tekijän julkaisut merkitään yksin kirjoitettujen jälkeen. Jos teoksella ei ole tekijää, teos aakkostetaan teoksen nimen mukaisesti. Lähdeluettelossa luetellaan täsmälleen ne lähteet, joihin viitataan kirjoituksen tekstiosassa. Lähde ja viite on merkittävä keskenään yhdenmukaisesti siten, että vähintään ensimmäinen nimi tai sana on sama kummassakin. Viitteiden määrän on pysyttävä kohtuullisena. Kirjoittaja vastaa viitteiden paikkansapitävyydestä ja täsmällisyydestä.

Lähdeviitteisiin tulee lisätä DOI-tunnukset niiden artikkeleiden yhteyteen, joilla sellainen on. DOI tulisi esittää aina kokonaisena URL-linkkinä, eikä sen edessä pidä olla mitään merkintöjä, esim.: https://doi.org/10.5468/ogs.2016.59.1.1
DOI-tunnisteita voi etsiä käyttämällä Simple Text Query -palvelua https://apps.crossref.org/SimpleTextQuery

Lähdeluettelo laaditaan seuraavan mallin mukaisesti. Huomaa, että sivunumeroiden välissä oleva viiva on joko pitkä ilman välilyöntejä tai lyhyt tavuviiva, jonka molemmin puolin tulee tyhjät välilyönnit. Paikkana ilmoitetaan kustantajan kotipaikka, ei painopaikkaa. Lähteet erotetaan luettelossa toisistaan lisäämällä niiden väliin ylimääräinen tyhjä rivi enterillä.

Elo AL, Leppänen A (1999) Efforts of health promotion teams to improve the psychosocial work environment. J Occup Health Psychology 4, 2, 87–94.

Järvikoski A, Hokkanen L, Härkäpää K (toim.) (2009) Asiakkaan äänellä. Arvioita ja odotuksia vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 80, Helsinki.

Pohjolainen T, Malmivaara A (2008) Kuntoutuksen vaikuttavuuden mittaaminen. Teoksessa P Rissanen, T Kallanranta, A Suikkanen (toim.) Kuntoutus. Duodecim, Helsinki.

Viitteet

Viitteet merkitään tekstiin alla olevan mallin mukaan. Vuoden 2022 alusta noudatetaan käytäntöä, jossa tekstin sisäiset viitteet, milloin niitä on samassa kohdassa useita, merkitään ilmestymisvuoden mukaiseen ajalliseen järjestykseen, vanhin ensin. Eri viitteet erotetaan toisistaan pilkulla. Täsmälliseen ajatukseen tai väittämään viitattaessa lisätään sivunumero, kokonaiseen julkaisuun tai artikkeliin viitataan ilman sivunumeroa. Kiinnitä myös huomiota pisteen oikeaan paikkaan virkkeen lopussa: jos lähdeviittaus koskee vain yhtä virkettä, viite sulkeineen merkitään virkkeen sisään ennen pistettä ('piste sulun jälkeen'); jos lähdeviittaus koskee tekstin useita virkkeitä, viite merkitään sulkeisiin viimeisen virkkeen lopettavan pisteen jälkeen ('piste ennen sulkua') ja niin, että sulkeiden sisään tulee viitteen oma piste.

--- (Elo & Leppänen 1999).

---. ---. (Pohjolainen & Malmivaara 2008, Järvikoski ym. 2009, 27.)

Eettinen pohdinta

Silloin, kun kirjoitus perustuu kirjoittajien tekemään tutkimukseen, jossa kohderyhmänä ovat yksilöt ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat yksilöt, Kuntoutus-lehti edellyttää joko tutkimuseettistä ennakkoarviointia tai vähintään tutkijaryhmältä tähän liittyvää tutkimuseettistä pohdintaa.