Tieto valinnanvapauden edellytyksenä
Miten Mikä Kunto? -viestintäkampanjalla onnistuttiin lisäämään tietoa nuorten kuntoutuspalveluista?
Avainsanat:
valinnanvapaus, tieto, kuntoutus, nuorten palvelutAbstrakti
Asiakkaan valinnanvapauden lisääminen on osa suomalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän uudistamista. Valinnanvapauden toteutumisen edellytyksenä on, että asiakkailla on tietoa valittavina olevista palveluista ja että he kykenevät käyttämään tietoa valintojen tekemiseen. Nuoret tuntevat kuntoutuspalvelut huonosti, vaikka heillä olisi tarvetta niille. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Kelan vuosina 2015–2016 toteuttamaa nuorten kuntoutuspalveluiden viestintäkampanjaa (Mikä Kunto?), jonka tarkoituksena oli lisätä nuorten ja nuorten kanssa työskentelevien tietämystä Kelan järjestämistä kuntoutuspalveluista. Tulosten avulla pohditaan, millainen on tiedon merkitys valinnanvapauden edellytyksenä nuorten kuntoutuspalveluissa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2016 puhelinhaastatteluna ja internetkyselyin. Tutkimuksen informantteina ovat viestintäkampanjan kohderyhmänä olleet 16–30-vuotiaat nuoret (n = 584), kuntoutuksen palveluntuottajat (n = 19), etsivät nuorisotyöntekijät (n = 102) ja Kelan palveluneuvojat, jotka vastaavat kuntoutuksen palvelunumeroon (n = 49). Informanteilta kysyttiin, ovatko he huomanneet kampanjan ja onko kampanja vaikuttanut nuorten yhteydenottojen määrään ammattilaisiin kuntoutusasioissa. Lisäksi tarkasteltiin kampanjasivuston kävijämääriä.
Enemmistö kuntoutuksen palveluntuottajista ja Kelan palveluneuvojista oli huomannut kampanjan. Sen sijaan puolet etsivistä nuorisotyöntekijöistä ja kolme prosenttia nuorista muisti kampanjan. Ammattilaisten mukaan nuoret olivat olleet vain vähän yhteydessä heihin kampanjan vaikutuksesta. Kampanjasivuston markkinointi näkyi sivuston kävijämäärissä.
Viestintäkampanjan sijaan nuorten ohjautumista kuntoutuspalveluihin saattaisi olla parempi edistää tarjoamalla henkilökohtaista neuvontaa kuntoutuksesta mahdollisesti hyötyville nuorille. Jos tarjolla ei ole tukea palveluista saatavilla olevan tiedon hyödyntämiseen, nuoret saattavat jäädä palveluiden ulkopuolelle, jolloin palveluntuottajan valinnasta tulee toissijainen kysymys.
Abstract
Information as a precondition for patient choice. How a marketing campaign succeeded to add knowledge on youth rehabilitation services?
Authors:
Anna-Marie Paavonen, M.Soc.Sci, Research assistant, Research at Kela
Jenna Mäkinen, M.Soc.Sci, Research assistant, Research at Kela
Anna-Liisa Salminen, PhD, Docent, Head of Research Team, Research at Kela
One precondition for patient choice in the public health care system is that comparative information on service providers is available. If patient choice is to improve the quality of health care patients should be able to use the available information appropriately. Finnish studies have shown that the youth is poorly informed about the vocational and mental health rehabilitation services. This study examines the effects of a marketing campaign (Mikä Kunto?) which aimed to raise youth awareness of rehabilitation services. The campaign was carried out by the Social Insurance Institution of Finland (Kela) in 2015–2016. The results are utilized to discuss the role of information as a precondition for patient choice in the youth rehabilitation services.
The data was collected using a telephone interview and online questionnaires. The informants were young people aged 16–30 years (n = 584), rehabilitation providers (n = 19), youth workers in outreach youth work (n = 102) and Kela employees responsible for the rehabilitation phone services (n = 49). Informants’ awareness of the campaign was measured and the number of contacts by the youth with the latter informants in matters of rehabilitation. The analysis is complemented with the information on the number of visitors to the campaign website.
A majority of the rehabilitation providers and Kela employees had noticed the campaign. In contrast, three percent of the youth and half of the youth workers in outreach youth work had noted it. The campaign affected only little the number of contacts by youth in matters of rehabilitation. Marketing of the campaign was shown in the number of visitors to the campaign website.
Instead of a marketing campaign it could be more efficient to increase rehabilitation take-up by providing personal counselling to the youth in detecting rehabilitation need and in case management. If support for the use of available information is not offered the youth may not get the services they need and the possibility to choose the service provider becomes an irrelevant question.
Key words: patient choice, information, rehabilitation, youth services
