Työuupumuksesta toipumisen yksilölliset polut

Monimenetelmällinen tapaustutkimus kuntoutusintervention pitkäaikaisvaikutuksesta

Kirjoittajat

• Heli Siltala
• Anne Mäkikangas
• Marja Hätinen
• Ulla Kinnunen
• Mika Pekkonen

Avainsanat:

työuupumus, kuntoutus, toimijuus, seurantatutkimus, monimenetelmällisyys

Abstrakti

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää työuupumuksesta toipumisen kehityspolkuja ja näihin yhteydessä olevia tekijöitä 1,5 vuoden seurannan aikana. Erityisenä kiinnostuksen kohteena oli toimijuus ja sen rakentumisen yhteys työuupumuksesta toipumiseen. Tutkimusaineisto koostui Kuntoutus Peurungan Virveli-kuntoutuskursseille osallistuneista ja kuntoutuksesta lähtökohtaisesti hyötyneistä henkilöistä (n = 9). Kyseessä on tapaustutkimus, jossa näiden henkilöiden toipumisprosessia tutkittiin monipuolisesti sekä haastattelun että kyselyiden avulla. Tulokset osoittivat, että monet työympäristöön liittyvät tekijät olivat yhteydessä toipumisprosessiin, mutta ne eivät yksinään selittäneet sitä, oliko henkilöiden työuupumus uusiutunut vai ei. Aineistosta löydettiin kolme erilaista kehityspolkua, jotka olivat ”työuupumuksesta toipuneet”, ”uudestaan uupuneet” ja ”kovia kokeneet, mutta positiiviseen keskittyvät”. Kuntoutujien toipumispolkuun näyttäisi tämän tutkimuksen perusteella olevan yhteydessä heidän kokemansa henkilökohtainen toimijuus, joka ilmeni erityisesti uskona omaan pärjäämiseen kuntoutusjakson lopussa. Näihin tekijöihin olisikin hyvä kiinnittää huomiota sekä jatkotutkimuksissa että työuupumusinterventioiden kehitystyössä, jotta kuntoutuksen vaikuttavuutta voitaisiin tehostaa.

Abstract

The individual recovery paths from job burnout: a mixed methods case study on the long-term impact of a rehabilitation intervention

The purpose of this study was to examine the developmental paths of burnout recovery and factors associated with it during a 1.5-year follow-up period. A special interest of the study was in agency and whether it is connected to burnout recovery. The study sample (n = 9) included people, who had benefitted from a rehabilitation period arranged earlier in Peurunka Rehabilitation Centre. This research was a case study, which was basedon data collected by interviews and questionnaires in analyzing the recovery process of the participants. Analysis showed that many job-related factors were connected to the recovery process, but none of them was able to explain alone whether participants’ burnout had relapsed or not. Three different recovery paths were found among the sample: ”recovered participants”, ”relapsed participants” and ”participants with difficult experiences but positive mindset”. The results indicate that the personal agency of the people participating in rehabilitation is connected to their recovery paths. Agency was manifested, for example, in participants’ self-efficacy estimates at the end of the rehabilitation period. These factors should be paid more attention in future studies as well as in developing burnout interventions in order to improve the effectiveness of burnout rehabilitation.

Keywords: burnout, rehabilitation, agency, follow-up study, mixed methods