Koettu työkyky ja hyvinvointitekijät Lapin 40–59-vuotiaassa väestössä
Abstrakti
Heikentyneeseen työkykyyn yhteydessä olevien tekijöiden selvittäminen on tärkeää pyrittäessä ehkäisemään työelämästä syrjäytymistä ja parantamaan kuntoutuksen suuntaamista. Työkyvyn muutokset ovat 40 vuotta täyttäneillä yleisempiä kuin nuoremmissa ikäryhmissä. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää sosiaalisten resurssien ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvien tekijöiden yhteyttä työkyvyn heikentymiseen Lapissa asuvilla 40–59-vuotiailla henkilöillä. Tiedonkeruu toteutettiin Lapin sairaanhoitopiirissä syksyllä 2012. Postikyselyn otos oli 8200 henkilöä ja vastausprosentti 33. Ikäryhmään 40–59 vuotta kuului vastanneista 959 (vastausprosentti 32). Heikentynyt työkyky määriteltiin työkykypistemäärän avulla (arvo 0–7 asteikolla 0–10). Analyysimenetelmänä oli logistinen regressioanalyysi. Terveys ja työkyky olivat työssä olevilla paremmat ja eläkeläisillä heikommat kuin työttömillä. Psyykkisen hyvinvoinnin ongelmia oli työttömillä ja eläkeläisillä yhtä paljon. Pääasiallinen toiminta, sosiaalinen tuki, psyykkinen roolitoiminta, depressio ja terveydentila olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä heikentyneeseen työkykyyn kokonaismallissa, joka sisälsi myös sosiodemografiset taustamuuttujat. Tietoja työkykyä selittävistä tekijöistä voidaan käyttää hyväksi pohdittaessa työkykyä ylläpitävän toiminnan ja kuntoutuksen mahdollisuuksia.
Abstract
Perceived work ability and related factors with middle-aged people living in Lapland
Perceived work ability predicts continuing at work or withdrawal to disability pension. The aim of the study was to investigate the associations of social, psychological and health factors with work ability in persons aged 40-59 years, living in Lapland. The total sample of the study was 8200 persons and the response rate 33. The number of persons aged 40–59 was 959 (response rate 32). A single-item work ability measure (work ability compared with the life time best) was used. With the unemployed, health and work ability were weaker than with those at work and better than with those at pension. Logistic regression analysis was used in determining the associations of social, psychological and health factors with work ability. In the total model, life situation, social support, psychological role functioning, depression and state of health were statistically significant predictors among all respondents, whereas health was the most important predictor among those at work. Information of factors associated with work ability is needed when developing strategies for rehabilitation and maintaining work ability.
