Hahmoton häpeä ja kuulokojekuntoutus

Kirjoittajat

  • Tarja Aaltonen
  • Jari Aro
  • Minna Laakso
  • Eila Lonka
  • Johanna Ruusuvuori

Abstrakti

Vaikka kuulon alenema haittaa sosiaalista kanssakäymistä ja aiheuttaa ahdistusta, kuulokojeen käyttö on vähäistä. Arvioiden mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista, jotka hyötyisivät kojeen käytöstä, käyttää sitä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu häpeän ja leimautumisen pelon olevan merkittävä syy jättää kuulokoje hankkimatta, vaikka kuulo olisi alentunutkin, tai jättää se käyttämättä, jos sen on saanut. Artikkelissa tarkastellaan häpeän esiintymistä keskustelunaiheena ja sitä, miten häpeästä keskustellaan ensikäynneillä audionomin luona. Aineisto muodostuu 12 ensimmäisen kuulokojeensa saavan työikäisen kuntoutujan ensikäynneistä. Aineisto on kerätty kahdesta sairaanhoitopiiristä. Tapaamiset on videoitu ja aineistoa analysoidaan keskusteluntutkimuksen menetelmin. Häpeään liittyviksi tulkittavia asioita otetaan esiin lähes jokaisessa (10/12) tutkitussa tapaamisessa. Sen sijaan suoraa puhetta häpeästä ei ensitapaamisissa esiinny. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että häpeä tarjoutuu keskusteltavaksi jo ensitapaamisissa mutta aiheeseen ei tartuta, joten se jää käsittelemättä.

Abstract
Hearing impairment causes anxiety and complicates social interaction with other people. Despite this fact, in Finland only 15% of adults, who would benefit from a hearing aid, use one. International research indicates that feelings of shame, and fear to be stigmatized, are significant reasons for people not to use or even purchase a hearing aid. This article examines if and how the feelings of shame are thematized and discussed in the first encounters with audiometricians. The data consists of 12 video recorded first encounters between working aged pre-users of hearing aid and audiometricians from two different university hospital districts. The video recorded data is transcribed and analysed applying conversation analysis. Almost in every encounter (10/12) we found remarks associating with feelings of shame. However, shame was not explicitly topicalized in any of the analysed
encounters. In conclusion, shame is a general topic, but it is not openly discussed with patients during the consultations with audiometricians.

Osasto
Tieteelliset artikkelit

Julkaistu

2024-06-19

Viittaaminen

Aaltonen, T., Aro, J., Laakso, M., Lonka, E., & Ruusuvuori, J. (2024). Hahmoton häpeä ja kuulokojekuntoutus. Kuntoutus, 36(2), 17–28. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/kuntoutus/article/view/145851