Psyykkisen hyvinvoinnin muutokset laitospäihdekuntoutuksessa ja seurannassa

Kirjoittajat

  • Sanna Iivonen
  • Eeva Ekqvist
  • Katja Kuusisto

Avainsanat:

ongelmallinen päihteiden käyttö, psyykkinen hyvinvointi, laitospäihdekuntoutus

Abstrakti

Tutkimuksen tavoite: Ongelmallinen päihteiden käyttö voi aiheuttaa merkittävää haittaa niitä käyttävän terveydelle ja hyvinvoinnille. On arvioitu, että vähintään joka toisella päihteitä ongelmallisesti käyttävistä on samanaikainen mielenterveyden häiriö. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten asiakkaan psyykkinen hyvinvointi ja psyykkiset oireet muuttuvat kuntoutuksen aikana sekä mitattaessa kolme ja kuusi kuukautta kuntoutuksen jälkeen.
Aineisto ja menetelmät: Tässä tutkimuksessa käytetty aineisto (N = 170) on kerätty osana Asiakkaan kokemus kuntoutustoiminnasta ja hyvinvoinnin muutoksesta laitospäihdehoidon aikana ja seurannassa (MUUTOS) -hanketta yhdessä päihdekuntoutusyksikössä aikavälillä 1.1.2017 - 31.8.2018. Tutkittavat antoivat taustatietonsa ja tietoja edeltävästä päihteidenkäytöstään ja psyykkisestä hyvinvoinnistaan kyselylomakkeella kuntoutukseen tullessaan (N = 170) ja kuntoutuksen päättyessä (n = 98) sekä kolme (n = 56) ja kuusi kuukautta (n = 52) kuntoutuksen jälkeen. Psyykkisestä hyvinvoinnista on kartoitettu psyykkistä terveydentilaa sekä mielialaa. Psyykkisistä oireista on mitattu masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, paniikkioireita sekä itsetuhoisia ajatuksia. Tutkittava on merkinnyt kymmenen senttimetrin mittaiselle janalle, millaiseksi kokee psyykkisen hyvinvointinsa siten, että 0 kuvaa psyykkisen hyvinvoinnin puuttumista ja 10 vahvaa psyykkistä hyvinvointia. Vastaavasti tutkittava on merkinnyt jokaisen psyykkisen oireen kymmenen senttimetrin janalle, jolloin 0 on tarkoittanut oireen puuttumista ja 10 oireen olevan äärimmäisen voimakas. Saatu tulos on mitattu 0,1 cm tarkkuudella ja siirretty SPSS-tilasto-ohjelmaan. Psyykkisen hyvinvoinnin ja psyykkisten oireiden muutoksia on analysoitu parittaisten t-testien ja Wilcoxonin testien sekä efektilukujen avulla.
Tulokset: Laitospäihdekuntoutuksen aikana psyykkinen hyvinvointi koheni ja psyykkiset oireet heikkenivät tilastollisesti merkitsevästi. Verrattuna kuntoutuksen alkuun muutokset säilyivät tilastollisesti merkitsevinä kolme ja kuusi kuukautta kuntoutuksen päättymisen jälkeen itsetuhoisia ajatuksia lukuun ottamatta.
Johtopäätökset: Laitospäihdekuntoutus kohensi tutkittavien psyykkistä hyvinvointia sekä vähensi psyykkisiä oireita. Muutokset pysyivät myös kuntoutuksen päätyttyä.

Abstract
Changes in clients’ mental well-being during and after inpatient substance abuse treatment
Aim: Problematic substance use can cause significant disadvantage to health and well-being. According to previous studies, it is estimated that at least every other person with problematic substance use struggles also with mental health disorder. Most common mental health disorders attached to problematic substance use are depression and anxiety. The aim of this study is to examine how mental well-being and mental health symptoms change during inpatient substance abuse treatment and three and six months after treatment.
Methods: The data used in this study was collected in a research project Changing expectations in clients and substance abuse treatment outcomes. Participants were clients entering substance abuse treatment and providing written consent (N=170) between 1.1.2017-31.8.2018 in one substance abuse treatment unit. Structured questionnaires including demographic information, previous substance use, and assessment of mental well-being were filled entering the treatment (N=170), at the end of the treatment (n=98) and at follow-ups three (n=56) and six months (N=52) after treatment. Mental well-being was assessed regarding mental health and mood. Assessed psychological symptoms included depression, anxiety, panic symptoms and suicidal ideation. Mental well-being was assessed using 10 cm line where 0 marked as poor mental well-being and 10 excellent well-being. Similarly, mental health symptoms were assessed with similar line, where 0 was marked if symptom was absent and 10 if symptom was extremely intense. Participants marked their current state to the line. Their markings were measured in 0,1 cm accuracy and transferred to SPSS. Paired t-tests and Wilcoxon tests together with effect sizes were used to study changes in mental well-being and psychological symptoms during and after treatment.
Results: During inpatient substance abuse treatment mental well-being improved and psychological symptoms diminished statistically significantly. Change remained statistically significant three and six months after treatment in every indicator excluding suicide ideation.
Conclusion: Inpatient substance abuse treatment seemed to improve mental well-being and diminish mental health symptoms of clients in treatment. Change remained also after substance abuse treatment ended.

Keywords: problematic substance use, mental well-being, inpatient substance abuse treatment

Osasto
Tieteelliset artikkelit

Julkaistu

2024-10-18

Viittaaminen

Iivonen, S., Ekqvist, E., & Kuusisto, K. (2024). Psyykkisen hyvinvoinnin muutokset laitospäihdekuntoutuksessa ja seurannassa. Kuntoutus, 47(3), 6–20. https://doi.org/10.37451/kuntoutus.148822