Millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan Kelan työikäisten kuntoutukseen ohjaamisessa?
Käyttäytymistieteellinen näkökulma palveluihin ohjaamiseen
Avainsanat:
kuntoutukseen ohjaaminen, ammattilaiset, COM-B-malli, kuntoutuspsykoterapia, työllistymistä edistävä ammatillinen kuntoutusAbstrakti
Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän haaste on asiakkaiden yhdenvertainen ja oikea-aikainen ohjautuminen kuntoutukseen. Aiheen tarkasteluun tarvitaan uusia näkökulmia. Kuntoutukseen ohjaamiseen vaikuttavia tekijöitä on tarkasteltu aiemmin vähän ammattilaisten toiminnan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, millaiset tekijät vaikuttavat ammattilaisten toimintaan, kun he ohjaavat asiakkaita Kelan kuntoutuspsykoterapiaan ja työllistymistä edistävään ammatilliseen kuntoutukseen (TEAK). Ohjaamista rajoittavia ja edistäviä tekijöitä tarkasteltiin käyttäytymisen edellytyksiä kuvaavan COM-B-mallin avulla.
Tutkimuksen aineistona oli Kelan Kuntoutuksen alue-erot -tutkimushankkeessa kerätyt kuusi ryhmä- ja kolme yksilöhaastattelua. Haastateltavina oli perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, sosiaali- ja työllisyyspalveluissa, Kelassa sekä Kelan kuntoutuksen palveluntuottajilla työskenteleviä ammattilaisia (n = 23). Aineiston analyysissä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä, minkä jälkeen havaitut rajoittavat ja edistävät tekijät luokiteltiin COM-B-mallin mukaisiin käyttäytymisen edellytyksiin. Analyysissä eriteltiin yksittäisten ammattilaisten käyttäytymisen edellytyksiä ja palvelujärjestelmän piirteitä, jotka ovat rajoittaneet tai edistäneet ammattilaisten toimintaa.
Aineistossa kuvattiin psyykkisiin kyvykkyyksiin, tiedostettuun motivaatioon sekä fyysisiin ja sosiaalisiin tilaisuuksiin liittyviä rajoittavia ja edistäviä tekijöitä kuntoutukseen ohjaamisessa. Ohjaamista olivat rajoittaneet puutteelliset tiedot kuntoutuspalveluista ja riittämätön aika kuntoutustietoon perehtymiseen. Palvelujärjestelmän piirteistä ohjaamista olivat rajoittaneet ammattilaisten rajallinen kuntoutuskoulutus ja heikko saatavuus sekä yhteisen asiakaskäsityksen puute. Ohjaamista olivat edistäneet ammattilaisten tieto palveluista, myönteiset käsitykset kuntoutuksen hyödyistä ja ohjaamista tukeva toimintakulttuuri. Palvelujärjestelmän piirteistä ohjaamista olivat edistäneet ohjaamisen toimintamallit ja toimijoiden yhteistyön kulttuuri.
Tutkimuksen perusteella kuntoutukseen ohjaamista tukevat interventiot tulisi kohdistaa kuntoutuskoulutukseen sekä kuntoutustiedon sujuvan käyttöönoton sekä ohjaamisen toimintamallien ja toimijoiden välisen yhteistyön kehittämiseen.
Abstract
What type of factors affect the professionals’ behaviour when referring working-age clients to rehabilitation provided by Kela? A behavioural science perspective on referral to services.
The challenge with the Finnish rehabilitation system is equal and timely referral to rehabilitation. New approaches are needed to examine the topic. There is limited research on referral to rehabilitation from the perspective of professionals in Finland. In this study, we examined the factors affecting the professionals’ behaviour when referring clients to rehabilitative psychotherapy and vocational rehabilitation supporting integration to work, both of which are provided by the Social Insurance Institution of Finland (Kela). The factors limiting and enabling referral were studied using the COM-B model as the theoretical framework.
Our data comprised six group interviews and three individual interviews with professionals working in healthcare, social and employment services, at Kela, and as rehabilitation service providers (n = 23). The data were analysed using content analysis, after which the identified factors limiting and enabling referrals were classified according to the COM-B model. In the analysis, we identified the limiting and enabling factors both at the level of individual professionals and the service system.
Based on the interviews, factors affecting referral to rehabilitation are related to psychological capabilities, reflective motivation, and physical and social opportunities. Limiting factors include insufficient knowledge of rehabilitation services and not having enough time to learn more about them. At the service system level, limited rehabilitation training and availability of professionals as well as lack of a shared understanding of the rehabilitation process have limited referrals. Enabling factors include professionals’ knowledge of services, positive attitude towards the benefits of rehabilitation, and a culture supporting referrals. Furthermore, well-functioning referral models and a culture supporting the co-operation between organisations have enabled the referral process at the service system level.
Based on the study, interventions supporting referral to rehabilitation should focus on training, fluent utilisation of information, and developing the models of referral and co-operation between professionals and participating organisations.
Key words: referral to rehabilitation, professionals, COM-B model, rehabilitative psychotherapy, vocational rehabilitation supporting integration to work
