CP-vammaisen lapsen ja nuoren toimintakyvyn kuvautuminen moniammatillisessa työryhmässä
Avainsanat:
CP-oireyhtymä, ICF, kuntoutus, moniammatillinen työryhmä, toimintakykyAbstrakti
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista toimintakykytietoa moniammatillinen kuntoutustyöryhmä tuottaa yhdessä vanhempien ja lapsen/nuoren kanssa kuntoutussuunnitelmaa laadittaessa. Tutkimusaineiston muodostivat kuntoutustyöryhmien moniammatilliset palaverit (n = 13), joihin osallistuivat myös lapsi/nuori ja hänen vanhempansa. Keskustelujen sisällön laadullisen analyysin jälkeen toimintakykykuvaus sillattiin CP-vammaisen lapsen ja nuoren laajaan ydinlistaan. Toimintakykyä kuvattiin kaikilla ICF-luokituksen osa-alueilla. Toimintakykytieto oli pääasiassa suorituksiin ja osallistumiseen liittyvää tietoa arjen suoritustasosta yksilön eri elinympäristöissä sekä tietoa ruumiin/kehon toiminnoista. Ympäristötekijöihin liittyvä toimintakykytieto liittyi pääasiassa apuvälineisiin ja niiden käyttöön. Lasten/nuorten ja vanhempien kuvaus jäi vähäisemmäksi kuin ammattilaisten. Suoritustasoa koskeva toimintakykykuvaus ja arkikokemusten sitominen kuntoutusarviota tekevien ammattilaisten tuottamaan tietoon on tärkeää. Näiden pohjalta voidaan luoda toimivia ja merkityksellisiä päätöksiä kuntoutusta suunniteltaessa.
Abstract
The description of functioning of children and youth with CP described in a multiprofessional team
The aim of this study was to explore knowledge related to the function of transprofessional teams while working together with families during the planning stage of the rehabilitation process. The material used in this study was transprofessional team meetings (n=13), to which also the child and his/her family took part. The content of the discourse during the meetings were qualitatively analyzed; thereafter, the description of the child´s function was linked to the ICF Core Sets for Children and Youth with Cerebral Palsy. The data showed that function was described in all the categories of the ICF continuum. The description of function arose most frequently from the child´s everyday life environment and was connected to body function or activity and participating categories. In the activity and participation categories, the qualifier performance was a common theme in most cases. Environmental factors were discussed mainly in relation to mobility devices. The professionals described the child´s function more often than did the child and his/her parents. Through this study, it was found that a combination of information about the child´s performance in everyday life and professional´s description of function based on assessments is important for meaningful rehabilitation planning and joint decision-making.
Keywords: Cerebral palsy, Function, Transprofessional teamwork, ICF, Rehabilitation
