Paimen, piika ja emäntä
Arvot ja ammatit suomalaisessa näytelmäelokuvassa 1907–2017
Abstrakti
Artikkeli käsittelee digitaalisten ihmistieteiden menetelmien mahdollisuuksia suomalaisen näytelmäelokuvan tutkimuksessa. Tarkastelu perustuu Movie Making Finland: Finnish fiction films as audiovisual big data, 1907–2017 (MoMaF) -hankkeessa tehtyyn työhön, jossa olemme hyödyntäneet Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ylläpitämän Elonet-tietokannan tarjoamia metatietoja.
Artikkelissa tarkastelemme suomalaista näytelmäelokuvaa yli 1500 teoksen muodostamana kokonaisuutena, joka kattaa ajanjakson suuriruhtinaskunnan ajan lopulta aina 2000-luvulle asti, ja pyrkii hahmottamaan pitkän aikavälin kokonaiskuvaa. Artikkelissa kysymme, miten valkokankaalla on kuviteltu työn tekemistä, arvoja ja ammatteja, ja millaisia muutoksia tässä yhteiskunnallisessa rekisterissä on tapahtunut. Tavoitteena on testata, miten Elonet-tietokannan metatietoja voisi hyödyntää silloin, kun halutaan rakentaa kuvaa laajoista elokuva-aineistoista.
Artikkeli osoittaa selkeästi, miten suomalaisen elokuvan ammatillisessa kirjossa maaseututyöt vähenivät 1950-luvulta lähtien. Tästä kielii esimerkiksi piian, rengin, isännän ja emännän ammattien vähittäinen tyrehtyminen valkokankaalla siinä tilanteessa, jossa elokuvayleisökin siirtyi maalta kaupunkeihin. Vuosituhannen vaihteen jälkeen elokuvien henkilöhahmoja on luonnehdittu ammattien sijasta elämäntavallisilla viittauksilla.
Avainsanat: digitaaliset ihmistieteet, suomalainen elokuva, metatieto, elokuvahistoria, tietokannat
Cowherd, Maid and Housewife: Professions and titles in Finnish fiction film, 1907–2017
The article explores the potential of digital humanities methods in the study of Finnish fiction film. It is based on the work carried out in the project Movie Making Finland: Finnish fiction films as audiovisual big data, 1907-2017 (MoMaF), where we have made use of the metadata provided by the Elonet database maintained by the National Audiovisual Institute.
The article examines Finnish drama film as a body of more than 1500 works, covering the period from the end of the Grand Duchy to the 21st century, and aims to provide a long-term overview. The article asks how work, titles and occupations have been imagined on the screen, and what changes have taken place in this social register. The aim is to test how the metadata in the Elonet database could be used to build up a picture from large-scale film data sets.
The article clearly shows how the professional spectrum of Finnish cinema has been shrinking since the 1950s. This is illustrated, for example, by the gradual disappearance of rural professions on the screen as the film audience moved from the countryside to the cities. Since the turn of the millennium, the characters in films have been characterised by references to lifestyle rather than professions.
Keywords: digital humanities, Finnish cinema, metadata, film history, databases
