Avaimia nettimeemien tulkintaan – Meemit transnationaalina mediailmiönä

Kirjoittajat

  • Eliisa Vainikka

Avainsanat:

internetmeemit, meemitutkimus, transnationalismi, internetkulttuurit, intermediaalisuus

Abstrakti

Avaimia nettimeemien tulkintaan – Meemit transnationaalina mediailmiönä 

Monitulkintaisia internetmeemejä käytetään yhä useammin myös valtavirtajulkisuudessa esimerkiksi ajankohtaisten asioiden kommentointiin. Netin meemikuvat ovat transnationaali mediailmiö, joka liittyy niin verkon alakulttuureihin, nuorisokulttuuriin kuin poliittiseen pilantekoonkin. Meemit ovat kopioinnin ja matkimisen kautta leviävää kulttuurista sisältöä ja verkon kansantaidetta. Tämä artikkeli on tarkoitettu avaukseksi suomalaiseen meemitutkimukseen. Mediatutkija Limor Shifmanin työhön tukeutuen määrittelen nettimeemin osaksi mediakulttuuria ja pohdin meemien kiertoa verkossa.

Pohdin, millä tavoin meemikuvat asettuvat osaksi transnationaalia verkkokulttuuria. Transnationalismilla tarkoitetaan kansallisvaltioiden rajat ylittäviä ja maailmanlaajuisia taloudellisia, sosiaalisia ja poliittisia kytköksiä ihmisten, paikkojen ja instituutioiden välillä. Transnationalismi liittyykin olennaisesti globalisaatioon. Käsitettä voidaan käyttää myös tutkimuksellisena lähestymistapana. Pohdin myös, mitä meemien suomalaiset elementit kertovat ja miten ne sekoittuvat globaalien vaikutteiden kanssa. Analysoin artikkelissa kahta suosittua suomalaisella anonyymillä kuvafoorumilla esiintynyttä meemiä.

Meemeistä toinen ”Sad Frog” on tahmaista ja helposti levitettävää sisältöä, jota käytetään ikävien tunteiden ilmaisemiseen ja kuvittamiseen. Toinen analysoimani meemi ”Liekkipipo ja pirikiikarit” voidaan ymmärtää yhteiskuntaluokkaa kommentoivana karnevalistisena ja dadaistisena pilantekona. Meemit ovat usein niin pitkälle intermediaalisia – mediarajat ja -genret ylittävää merkitysten liikettä sisältäviä –, että niiden esittämät hahmot, kuten Muumien Haisuli tai Disneyn Nalle Puh, ovat irtautuneet alkuperäisestä merkityksestään symboloimaan myös jotain muuta. Meemien karnevalistinen pilkanteko voikin olla varsin satunnaista, ja meemin kantaaottavuus syntyy lopulta siitä, minkälaiseen kontekstiin se asetetaan.

 

Keys to Interpreting Internet Memes – Memes as a Transnational Media Phenomenon

Ambiguous internet memes are increasingly seen in the mainstream public where they stand as commentaries on current affairs. Internet memes are a transnational media phenomenon connected to online subcultures, youth culture, and political humour. They are cultural content that spreads through copying and imitation. This article maps out ways to analyse internet memes. In order to do this, I study two popular memes that have appeared on a Finnish anonymous image-board. I build on the work of media scholar Limor Shifman.

I define internet memes as a part of media culture, and reflect on their transnational online circulation. Transnationalism connects to globalization, and refers to global and cross-national economic, social and political connections between people, places, and institutions. The concept can also be used as an academic approach. I argue that the analysed memes express distinctly Finnish elements while incorporating global content. Of the two memes analysed here, ‘Sad Frog’ is a piece of ‘sticky’ and spreadable content which is often used to express difficult feelings. The other meme, ‘Flame Beanie and Speed Goggles’, can be understood as a carnivalesque commentary, and as mockery of a social class. Memes are often intermedial, containing movement of meaning across media genres. For this reason, the characters represented in the memes have constantly evolved, and their original meanings have transferred into something different. The carnivalesque mockery evident in memes is often random, and ultimately, the ironic edge of the meme depends on the context in which it is placed.

Osasto
Vertaisarvioidut artikkelit

Julkaistu

2016-10-31

Viittaaminen

Vainikka, E. (2016). Avaimia nettimeemien tulkintaan – Meemit transnationaalina mediailmiönä. Lähikuva – audiovisuaalisen kulttuurin tieteellinen julkaisu, 29(3), 60–77. https://doi.org/10.23994/lk.59500