Kirjaudu sisään tai Rekisteröidy lähettääksesi käsikirjoituksen.

Käsikirjoituksen lähettämisen tarkistuslista

Kirjoittajien tulee varmistaa, että heidän käsikirjoituksensa noudattaa kaikkia seuraavia kohtia. Jos näitä ohjeita ei noudateta, käsikirjoitus palautetaan kirjoittajalle.
  • Tätä käsikirjoitusta ei ole aiemmin julkaistu, eikä sitä ole lähetetty toiseen julkaisuun (tai asiasta on annettu selvitys Kommentteja toimittajalle -kohdassa).
  • Käsikirjoitustiedosto on OpenOffice-, Microsoft Word- tai RTF-asiakirjan tiedostomuodossa.
  • Lähteiden URL-osoitteet on annettu, mikäli ne ovat saatavilla.
  • Tekstin riviväli on yksi; kirjasinkoko on 12; tekstissä käytetään kursiivia, ei alleviivausta (paitsi URL-osoitteissa); ja kaikki kuvat, kuviot ja taulukot on sijoitettu ensisijaisesti sopiviin kohtiin tekstin lomaan, ei tekstin loppuun.
  • Teksti noudattaa kirjoittajan ohjeissa määriteltyjä stilistisiä ja bibliografisia vaatimuksia.

Kirjoittajan ohjeet

Näiden ohjeiden noudattaminen tekee kirjoittajien ja toimituksen välisen yhteistyön sujuvaksi sekä edistää laadukasta akateemista julkaisemista.

 

KÄSIKIRJOITUS

  • Maaseutututkimus-lehden käsikirjoitusten kieli on suomi, ruotsi tai englanti.

Käsikirjoituksessa tulee olla kansilehti, jossa on

  • kirjoituksen otsikko
  • kirjoittajan tai kirjoittajien täydelliset yhteystiedot (osoite, sähköposti ja puhelin)
  • kirjoittajan/kirjoittajien oppiarvot (FM, VTT), ammattinimike (tutkija, projektipäällikkö, professori, johtaja, taiteilija, tms.) ja toimipaikka (esim. yliopisto ja laitos)
  • kirja-, näyttely- ja elokuva-arvioissa arvioinnin kohteena olevan teoksen tiedot (teoksen nimi, tuottaja tai julkaisija, julkaisupaikka ja -aika sekä laajuus)

Toimitus tarvitsee em. tiedot yhteydenpitoa, kirjoittajien esittelyä ja lehden kirjoittajan kappaleiden lähettämistä varten.

 

TIIVISTELMÄ JA ASIASANAT

Artikkelikäsikirjoitukseen liitetään noin 100 sanan mittainen tiivistelmä (korkeintaan 1200 merkkiä välilyönteineen) sekä 4–5 asiasanaa, jotka tiivistävät työn keskeisen sisällön.

 

OTSIKOINTI

  • Otsikoiden tulee olla lyhyitä ja selkeästi luvun sisältöä kuvaavia.
  • Otsikot voi käsikirjoitusvaiheessa numeroida ja otsikkotasoja voi olla kaksi.
  • Johdantolukua ei otsikoida.

 

TAULUKOT JA KUVAT

  • Mahdolliset taulukot ja kuvat (sisältää myös kaaviot) liitetään valmiiksi toivotuille paikoilleen tekstiin.
  • Taulukoiden ja kuvien tulee olla tarkoituksenmukaisia, selkeitä ja väreinä voidaan käyttää harmaan sävyjä. Ne numeroidaan (Taulukko 2., Kuva 1.), nimetään ja sijoitetaan toivotuille paikoilleen tekstiin.
  • Taulukon nimi sijoitetaan taulukon yläpuolelle, kuvan nimi alapuolelle ilman loppupisteitä.

 

VALOKUVAT

  • Artikkelien ja katsausten yhteydessä julkaistaan myös valokuvia.
  • Kuvamateriaalin tarjoajan vastuulla on selvittää kuvien julkaisu- ja tekijänoikeudet.
  • Valokuvat lähetetään tekstiin sijoitettujen kuvien lisäksi erillisinä painokelpoisina (resoluutio vähintään 300 dpi) kuvatiedostoina.

 

LÄHDEVIITTEIDEN MERKITSEMINEN TEKSTISSÄ

Tekstin sisällä lähdeviitteessä mainitaan nimi ja vuosi. Kirjoittajan sukunimen ja teoksen ilmestymisvuoden väliin ei kirjoiteta välimerkkiä. Jos viitteitä on useampia, ne erotetaan puolipisteellä ja järjestetään vanhimmasta uusimpaan.

  • (Kuusinen 2002; Mäntynen 2003; Koivunen 2009).

Yhden kirjoittajan viite merkitään tekstin sisällä seuraavasti:

  • Kuusinen (1994) osoitti, että – –
  • Tutkimuksessa (Kuusinen 1994) on osoitettu, että – – .

Saman kirjoittajan eri teoksiin viitattaessa ne luetellaan aikajärjestyksessä alkaen vanhimmasta ja erotetaan toisistaan puolipisteellä

  • (Pajunen 2003; 2004).

Saman vuoden julkaisut erotellaan pienin kirjaimin a, b, c jne.

  • (Pajunen 2004a; 2004b).

Jos kirjoituksella on kaksi tekijää, molemmat mainitaan viitteessä. Tekstissä käytetään ja-sanaa, suluissa &-merkkiä:

  • Pihlajainen ja Haapanen (2010) toteavat – –
  • Tutkimuksen perusteella (Pihlajainen & Haapanen 2010) voidaan todeta –

Jos kirjoituksella on kolme tai useampia kirjoittajia viite lyhennetään ym., esim.

  • (Tamminen ym. 2004)

Kun viittaus on selkeästi paikannettavissa, sivunumero tai -numerot merkitään pilkun jälkeen esim.:

  • (Leppänen 2004, 200)

Jos samaa lähdettä käytetään edellisen viittauksen välittömässä läheisyydessä uudestaan, siihen viitataan lyhenteellä emt. (edellä mainittu teos). Jos lyhenteen yhteyteen merkitään sivunumero, niin sitä edeltää kaksoispiste.

  • (emt.: 78)

Jos teoksen kirjoittajaa ei ole mainittu, viitataan ensisijaisesti teoksen nimeen. Mikäli sitäkään ei ole mainittu, viitataan julkaisijayhteisön nimeen ja sen puuttuessa sopivaan kuvailusanaan:

  • koulujen määrä (Suomen tilastollinen vuosikirja 2000), (OECD 2009), (Käsikirjoitus 1943)

 

Jos alkuperäislähdettä ei ole saatavilla tekstiin merkitään näkyviin, kenen ajatuksista on kyse ja tekstiviitteeksi käytetty toissijainen lähde. Molemmat lähteet on mainittava lähdeluettelossa. Esimerkki tällaisesta tekstin sisäisestä viitteestä:

  • Kuusinen (2004) on tutkinut näitä prosesseja (Mäntynen 2008, 98).

Hyvin vanhoihin teoksiin viitatessa käytetään suomennoksen tai käännöksen julkaisuvuotta, esimerkiksi

  • Aristoteles (suom. 1931).

Jos teoksen alkuperäinen julkaisuvuosi on tiedossa, se merkitään viitteeseen seuraavasti:

  • James (1890/1983) on todennut, että – –

Lähdeviitteissä käytetään hyvän asiasuomen mukaisia lyhenteitä. Lyhenteet määrittävät viittauksen luonnetta, esim.

  • = katso; vrt. = vertaa.

 

LÄHDELUETTELON LAATIMINEN

  • Luettelo lähteistä otsikoidaan sanalla Lähteet.
  • Kappalemuotoiluja ei käytetä.

Tekstissä viitattujen lähteiden tulee esiintyä täydellisinä lähdeluettelossa.

Lähdeluetteloon merkitään kirjoittajien koko etu- ja sukunimi (ensimmäinen tekijä käännettynä Sukunimi, Etunimi).

  • Aaltonen, Antti 2010.

Tekijät erotetaan toisistaan pilkulla ja kaksi viimeistä tekijää &-merkillä. Ensimmäisen kirjoittajan sukunimen ja etunimen väliin tulee pilkku ja välilyönti.

  • Aaltonen, Antti, Birgitta Berg & Cecilia Cederberg 2010.

Toimittajat merkitään (toim.) myös vieraskielisissä julkaisuissa, suomentajat Suom. etunimi sukunimi

Kun on kyseessä kokoomateoksessa julkaistu artikkeli, merkitään artikkeli ja teos seuraavasti, (julkaisijan jälkeen artikkelin sivunumerot):

  • Kuusinen, Teppo 2010. Artikkelin nimi. Teoksessa: Pilvinen, Kaija & Severi Suhonen (toim.). Kirjantekijän opas. Otava, Helsinki. 27–41.

Lähde, joka ei vielä ilmestynyt, mutta on hyväksytty julkaistavaksi, merkitään lähdeluetteloon siten, että julkaisuvuoden tilalle sulkuihin sana ”painossa”.

Kustannustiedoissa mainitaan kustantajan nimi ja kustantajan kotipaikka, esim.

  • Otava, Helsinki.

Elektronisista lähteistä mainitaan nimi- ja julkaisijatietojen ohella tarkka Internet-osoite sekä päivämäärä, jolloin teksti on luettu, esim.:

  • Suomen maaseutuverkosto. Saatavissa: http://www.maaseutu.fi/fi/index/maaseutuverkosto.html. [Viitattu 10.9.2009.]

 

MUITA OHJEITA

  • Numeroilla ilmaistujen lukujen yhteydessä käytetään prosenttimerkkiä. Luvun ja merkin väliin jätetään väli: 100 %.
  • Desimaalit merkitään pilkulla.
  • Lainausmerkit ovat samanlaiset lainauksen alussa ja lopussa ”– –”.
  • Sitaatit haastatteluista ja pitkät lainaukset merkitään käsikirjoitukseen omiksi kappaleiksi, jotka erotetaan ennen ja jälkeen kappaletta olevilla tyhjillä riveillä. Sitaatti kirjoitetaan kursiivilla.
  • Poisto ja lainauksen lyhennys merkitään kahdella ajatusviivalla – – (ei siis ellipsillä [...], kuten englannin kielessä).
  • Vieraskieliset sanat (esim. kansainvälisessä tieteellisessä keskustelussa vakiintuneet käsitteet) kursivoidaan.
  • Kauttaviivaa ei käytetä, jos se voidaan korvata esim. pilkulla tai sanalla "tai".
  • Kirjojen nimet ja tyypittelyt kursivoidaan, leipätekstissä ei käytetä lihavointia.
  • Typologisten tehokeinojen, kuten kursivoinnin ja lihavoinnin, käytössä pyritään säästeliäisyyteen, jotta ne eivät menettäisi tehoaan ja tekisi tekstistä visuaalisesti levotonta.
  • Alaviitteitä pyritään välttämään.

 

KIITOKSET

Artikkelin lopussa, ennen lähdeluetteloa on mahdollista esittää kiitokset esim. tutkimuksen rahoittajille, tutkimusavustajille, ohjaajille ja käsikirjoituksen kommentoijille.

 

Näitä ohjeita noudattamalla säästyy työtä molemmin puolin. Maaseutututkimus-lehden toimitus toivoo hyvää yhteistyötä laadukkaiden kirjoituksen julkaisemisessa!

Tietosuojaseloste

Tämän julkaisun sivustolle syötettyjä nimiä ja sähköpostiosoitteita käytetään yksinomaan tämän julkaisun tarkoituksiin, eikä niitä luovuteta mihinkään muuhun tarkoitukseen tai muille osapuolille.