Arkistot
1-25 / 43
Seuraava
-
Resilienssiä ja ruokaa maaseuduilta
Vol 31 (2023)Toim. Kaarina Tervo-Kankare, Katriina Soini, Kaisa Schmidt-Thomé, Seija Tuulentie ja Torsti Hyyryläinen
Resilienssi on yhteiskunnallisena käsitteenä kimurantti. Reagoiminen johonkin muutostekijään ei vielä ole muutosjoustavuutta tai kriisinkestävyyttä, vaan resilienssin nimissä on syytä pohtia myös odotuksia uudistumisesta ja uudistumiskyvystä. Tärkeää on miettiä, kenen reagointi- ja uudistumiskyvystä puhutaan. Vyörytetäänkö yksilöille ja yhteisöille resilienssin nimissä selviytymisvastuuta, vaikka pitäisi puuttua rakenteellisiin ongelmiin? Maaseutujen kehityskulut kytkeytyvät luontevasti resilienssikeskusteluun.
Suuri yleisö on havahtunut maaseutujen merkitykseen resurssien lähteenä ja yhteiskuntaelämän jatkuvuuden tärkeänä turvana. TEEMA-julkaisu kuitenkin kertoo, ettei maaseutuja tulisi nähdä yksioikoisesti vain kansallisina huoltovarmuusvarantoina, joiden tulevaisuus olisi turvattava. Monimuotoisten maaseutujen kannalta kiinnostavampi asetelma syntyy tilanteessa, jossa järjestelmään tuleva shokki on luonteeltaan systeeminen siten, että tapahtuu aidosti siirtymä uuteen kestävämpään tilaan. Tällainen uudistava resilienssi voi ilmentyä ruuan ja energian tuotannon nykyistä hajautuneempina toimintamalleina. Kestävimmiksi osoittautunevat ne mallit, jotka toimivat osana nykyaikaista työ- ja elinkeinoelämää mutta säilyttävät yhteisölliset juurensa.
-
Maaseudun ja kaupungin elävä suhde
Vol 29 (2021)Toim. Torsti Hyyryläinen ja Kaisa Schmidt-Thomé
Kaupungit ja maaseudut muodostuvat paitsi lukemattomista konkreettisista paikallisuuksista myös jaetusta kokemuksesta. Kyse on kollektiivisista tulkinnoista, jotka ovat sulautuneet osaksi nykyihmisen tietoisuutta, elämää ja kieltä. Tämä teos pureutuu siihen elävään kerrontaan ja kuvastoon, jota julkisessa viestinnässä on kaupungin ja maaseudun vuorovaikutuksesta tuotettu ja välitetty. Teoksen artikkeleissa nostetaan esiin erilaisia maaseudun ja kaupungin elävää suhdetta ylläpitäviä toimijoita ja toimijarooleja. Artikkeleita yhdistää Kansalliskirjaston kautta käyttöön saatu digitaalinen sanoma- ja aikakauslehtiaineisto, jota hyödynnettiin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa Maaseudun ja kaupungin suhde -tutkimushankkeessa.
Nyt kun talousjärjestelmän biosfäärillemme tuottama ylikuormitus laajasti tiedostetaan, kaupunkeja ja maaseutuja yhdistävä haaste on saada ihmisen ja luonnon suhde tasapainoon. Tähän liittyy myös tarve kyseenalaistaa käsitys maaseuduista varantoina, joita kaupunkitalous hyödyntää. Kun maaseudun ja kaupungin tasapainoisempi vuorovaikutus tuodaan osaksi kestävyysmuutosta koskevaa keskustelua, on entistä helpompi nähdä maaseudun kehittyminen yhteiskunnallisena edistyksenä.
Julkaisun teema on Maaseutututkimus-lehden toimituskunnan asettama. Toimituskuntaan kuuluvat: Tuomas Kuhmonen, Katri Lassila, Marko Nousiainen, Anni Rannikko, Sulevi Riukulehto, Kaisa Schmidt-Thomé, Katriina Soini, Kaarina Tervo-Kankare ja Seija Tuulentie.
Teoksen tuottamista on tukenut Keskitien säätiö.
Kansikuva: Jasmina Ijäs, Dikotomia 5 (2018)
-
Maaseudut yhteiskuntien kestävyysmuutoksissa
Vol 28 Nro 2 (2020)"Vallankumouksellisinakin pidetyistä yhteiskunnallisista murroksista tiedetään, että suuri osa asioista palautuu ajan myötä asentoon, jossa ne ennen olivat. Tämä liittyy yhteiskuntien muutosjoustavuuteen, eli kykyyn palautua äkillisistä sokeista. Eri asioilla on erilainen palautumisherkkyys ja -aika. Isot muutokset ovat hitaita. Lisäksi on hyvä muistaa, että kriisit ovat aina ainutlaatuisia. Ne ovat myös mahdollisuuksia vaikuttamiselle: altistuneita mieliä voi rikastaa uusilla ajatuksilla tai kokeilla toisin toimimista – käänteet ovat mahdollisia." Torsti Hyyryläinen, päätoimittaja.
-
Muutos
Vol 28 Nro 1 (2020)Maaseutututkimus-lehti jatkaa muutoksia koskevan tutkimustiedon jakamisen linjalla. Maaseudun uusi aika -lehden nimi muuttui 1.4.2020 lähtien muotoon Maaseutututkimus, englanniksi Finnish Journal of Rural Studies. Nimen muutoksen myötä viesti selkiytyi: lehti on tarkoitettu tutkimustiedon tuottajille ja käyttäjille. Tutkijat tarvitsevat foorumin, jossa he voivat julkaista maaseutua koskevia tutkimuksia ja keskustella niiden tuloksista. Yhtä tärkeä lehden kohderyhmä ovat ne, jotka käyttävät tutkimukseen perustuvaa tietoa omassa toiminnassaan. Tutkimustieto tuo lisäarvoa monimutkaisten kehittämisongelmien ratkaisuun ja maaseutuja koskevien politiikkojen muotoiluun.
1-25 / 43
Seuraava
