Ruokajärjestelmän kestävyysmuutos

Elinvoimaa agroekologisista symbiooseista

Kirjoittajat

• Juha Helenius Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS
• Sophia Elizabeth Hagolani-Albov Helsingin yliopiston kestävyystieteen instituutti HELSUS, Helsingin yliopisto, Globaali kehitystutkimus
• Kari Koppelmäki Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Wageningen University, Farming Systems Ecology

Avainsanat:

agroekologia, akroekologinen symbioosi, bioenergia, elintarvike, kestävyysmuutos, kestävä biotalous, kiertotalous, maaseutu, maatalous, post-fossiilinen, teollinen symbioosi, ravinnekierto, ruoka, yrittäjyys

Abstrakti

Yhä keskittyvämmän ja globalisoituvan maatalousteollisen ruokajärjestelmän kestävyysongelmat ovat käyneet ilmeisiksi. Ne ulottuvat sekä ekologiseen perustaan että talouteen ja sosiokulttuurisiin kysymyksiin. Tutkimus on analysoinut ja kuvannut nämä ongelmat varsin tarkoin, ja vaatimus järjestelmän kestävyysmuutoksesta on vallitseva. Tutkimus on tuottanut erilaisia osajärjestelmiä koskevia parannusehdotuksia, mutta ei vaihtoehtoista malleja kestäväksi järjestelmäksi. Esittelemme tässä katsauksessa agroekologisten symbioosien (AES) ruoantuotantomalliin perustuvan ehdotuksen sellaiseksi järjestelmäksi. AES:it ovat teollisen ekologian teorian mukaisia maatalouden alkutuotannon, elintarvikejalostuksen ja bioenergiantuotannon yritysyhteenliittymiä. Ne edustavat ekosysteemiyhteyteensä paikallistettua tuotannon mallia, joka on kestävän kiertobiotalouden ehtojen mukainen. Kuvailemme, miten verkostoina (NAES) toimiessaan nämä symbioosit yhdessä asiakkaidensa kanssa muodostavat kestävän, fossiilitaloudesta irrotetun, ilmastotehokkaan ja ravinteet kierrättävän ruokajärjestelmän. Esitämme, että NAES malli toteutuessaan tekisi kuluttajasta ruokakansalaisen, palauttaisi hänet ekosysteemiyhteyteen ja paikkaan. NAES muuntaisi maaseudut elinvoiman lähteiksi ja kestävän yhteiskuntarakenteen perustaksi.