Maaseudun seurakuntien yhteisöllisyyden kehittäminen

Kirjoittajat

• Päivi Thitz Diakonia-ammattikorkeakoulu

Abstrakti

Artikkeli käsittelee yhteisöllisyyden kehittämistä maaseudun seurakuntien näkökulmasta. Kehittämisen taustalla ovat kirkon strategiset linjaukset ja seurakuntien toimintaympäristön muutokset, jotka ovat pakottaneet seurakuntia uudistamaan toimintaansa. Analysoimalla Diakonian yhteisöllisyyden kehittämishankkeen arviointikeskusteluja pyrin tuomaan esille yhteisöllisyyden kehittämiseen liittyviä näkökulmia ja sen myötä mahdollistuvaa muutosta hankkeessa mukana olleissa seurakunnissa. Kehittämisen keskeiset näkökulmat liittyvät kehittämisen lähtökohdan määrittelyyn, tavoitteisiin sitoutumiseen, toiminnassa toteutettuihin muutoksiin sekä kehittämistoimintaan liittyvään vuorovaikutuskulttuuriin. Kehittämistoiminnassa näyttää olevan elementtejä sekä pienimuotoisemmasta toiminnan kehittämisestä että kokonaisvaltaisemmasta organisaation uudistamisesta. Yhteisöllisyyden kehittämisen tavoitteisiin pääseminen edellyttää toisaalta avoimempaa työntekijöiden ja seurakuntalaisten välistä vuorovaikutusta sekä seurakuntalaisten osallisuuden vahvistumista ja toisaalta kirkon olemukseen kuuluvan tradition huomioimista keskeisenä yhteisön elementtinä.