Maaseudun naisyrittäjäksi tuleminen

– esimerkki identiteetin rakentumisesta

Kirjoittajat

• Hanna-Mari Ikonen Tampereen yliopisto

Avainsanat:

naisyrittäjyys, identiteetti, maaseutu, kontekstuaalisuus

Abstrakti

Artikkeli tarkastelee maaseudun naisyrittäjien yrittäjäidentiteettejä. Kyseessä on seurantatutkimus, jossa samoja naisia on haastateltu kahteen kertaan muutaman vuoden välein. Artikkeli keskittyy yhden esimerkkihaastattelun avulla keskustelemaan siitä, miten yrittäjän identiteettiä otetaan haltuun välillä sujuvasti, välillä kamppaillen ja aina suhteessa toisiin ihmisiin. Keskeisenä ajatuksena on, että identiteetti on prosessi, joka ei ole koskaan lopullisesti valmis ja joka muodostuu eri vuorovaikutustilanteissa eri tavoin. Haastattelusta käy ilmi, että itseymmärrykseen vaikuttavat myös varsinaisen yrittämisen ulkopuoliset asiat, kuten sukupuoli ja elämäntilanne sekä fyysinen ja kulttuurinen ympäristö. Haastateltava on aloittanut yrittäjyyden, koska se tuntui parhaalta toimeentulomuodolta tuoreena äitinä ja maallemuuttajana. Samalla pienimuotoinen yrittäjyys tuntui aluksi entiseen palkkatyöhön verrattuna vaatimattomalta ja jopa häpeälliseltä, mutta ajan kuluessa hän on alkanut puhua itsestään sujuvasti yrittäjänä. Artikkelissa ehdotetaan, että niin identiteetin tarkastelussa kuin maaseutututkimuksessakin kannattaisi selittää asioita kontekstuaalisesti: ihmisten erilaisten tilanteiden ja tulkintojen taakse etsiytyen, muutoksia laajempiin yhteyksiinsä asettaen ja tieteenalarajoja ylittäen.