Syrjäisten alueiden kilpailukyky keskushakuisessa kehityksessä − esimerkkinä Itä-Suomi
Avainsanat:
keskushakuinen kehitys, työpaikat, kilpailukyky, kilpailutekijä, kilpailuhaitta, syrjäalue, Itä-SuomiAbstrakti
Tässä artikkelissa tutkimme yleistetyllä additiivisella mallilla, miten työpaikkojen lukumäärän kasvu ajanjaksolla 1994–2003 riippui postinumeroalueen etäisyydestä Itä-Suomen keskuksiin. Lisäksi tutkimme kokeellisella simuloinnilla, mitkä tekijät vaikuttivat taantuvien postinumeroalueiden eli sellaisten alueiden työpaikkakehitykseen, missä työpaikkojen lukumäärä ei kasvanut. Työpaikkojen määrä lisääntyi ensisijaisesti maakuntakeskusten ja vähäisemmässä määrin myös niitä pienempien keskusten ympäristössä. Mitä kauempana postinumeroalue sijaitsi maakunta- ja yli 20000 asukkaan keskuksista, sitä pienemmäksi uusien työpaikkojen muodostumisen mahdollisuus kävi. Taantuvien alueiden kilpailukykytekijöiden analyysi osoitti, että puutteelliset yhteydet korkeasti koulutettuun toimintaympäristöön ja vähäinen nuorten osuus heikensivät taantuvien alueiden kehitysmahdollisuuksia. Suuren laman jälkeen Itä-Suomen taantuville alueille ei muodostunut taantumisenvauhtia hidastavaa kehitystä ja siihen liittyviä uusia kilpailukykytekijöitä.Viittaaminen
Lehtonen, O., & Tykkyläinen, M. (2012). Syrjäisten alueiden kilpailukyky keskushakuisessa kehityksessä − esimerkkinä Itä-Suomi . Maaseutututkimus, 20(2), 5–20. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/144094
