Kaivostoiminnan luonnonvara- ja ympäristökysymykset maaseudulla

− esimerkkinä Pampalon kultakaivos

Kirjoittajat

• Tuija Mononen Itä-Suomen yliopisto

Avainsanat:

kaivostoiminta, maaseutu, jälkiproduktivismi, uusteollistuminen, ympäristövaikutukset, luonnonvarat

Abstrakti

Suomessa on käynnissä kaivostoiminnan nousukausi. Vaikka kaivostoiminta on globaalia, markkinoista riippuvaa ja tyypillisesti monikansallisten suurten yhtiöiden hallitsemaa toimintaa, on se myös paikkasidonnaista. Kaivoshanke on sijoitettava sinne, missä löydetyt varannot on todettu riittäviksi toiminnan aloittamiselle. Tästä johtuen kaivostoiminnan painopiste on harvaan asutuilla alueilla Pohjois- ja Itä-Suomessa. Artikkelissa tarkastellaan kaivostoiminnan ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiä ilomantsilaisten näkökulmasta. Lisäksi pohditaan, miten kaivosteollisuuden laajeneminen vaikuttaa maaseudun merkitykseen. Tutkimuskohteena on vuoden 2011 helmikuussa toimintansa aloittanut Pampalon kultakaivos, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa Ilomantsin Hattuvaarassa. Kaivostoiminta tuo maaseudulle takaisin teollisen toiminnan alueita, maisemia ja vaikutuksia. Tulevaisuuden kannalta haasteellista voi olla uusteollistamisen ja jälkiproduktivismin tilojen asettuminen suhteessa toisiinsa.