Työssäkäynnin varaan rakentuvan maaseutuasumisen mahdollisuudet
Avainsanat:
työssäkäynti, asumis- ja liikkumiskustannukset, leviämisvaikutukset, maaseutualueiden kehittäminenAbstrakti
Tässä artikkelissa tutkimme, miten asumis- ja liikkumiskustannusten tasapaino toteutuu Suomessa, ja missä laajuudessa keskuksia voidaan hyödyntää maaseudun kehittämisessä. Paneudumme näihin kysymyksiin, koska kasvavien kaupunkien luomat leviämisvaikutukset ovat keskeisessä osassa maaseudun kehittämisstrategiassa. Tuloksemme osoittavat, että kasvavasta työssäkäynnistä huolimatta ydinalueen leviämisvaikutukset olivat maantieteellisesti suppeita: ne ulottuivat alle tunnin ajomatkan päähän keskuksista. Siksi väestön kasvu ei keskittyneessä aluerakenteessa ulotu etäisille maaseutualueille, vaan altistaa ne supistumisvaikutuksille. Keskuksien leviämisvaikutuksia ei voida pitää kestävänä pohjana koko maaseudun kehittämistä ajatellen. Lisäksi keskeistä on, että maantieteelliset leviämisvaikutukset ovat vaarassa jäädä nykyistä vielä suppeammiksi, jos liikkumiskustannukset kasvavat tai jos yhdyskuntarakennetta ohjataan esimerkiksi veroinstrumentein nykyistä tiiviimmäksi.Viittaaminen
Lehtonen, O., Wuori, O., & Muilu, T. (2014). Työssäkäynnin varaan rakentuvan maaseutuasumisen mahdollisuudet . Maaseutututkimus, 22(3), 5–21. Noudettu osoitteesta https://journal.fi/maaseutututkimus/article/view/144169