Kylämaisemat ja maisemansuojelun sommittuma

Kirjoittajat

• Hannu Linkola Turun yliopisto

DOI:

https://doi.org/10.51807/maaseutututkimus.161142

Avainsanat:

kylämaisema, maisemansuojelu, maisema-alueet, sommittuma, paikallisuus

Abstrakti

Maisemansuojelu kytkee materiaalisen maiseman, paikalliset yhteisöt, viranomaiset, kolmannen sektorin ja poliittiset toimijat toisiinsa. Luotaan artikkelissani suojelun monimittakaavaisia keskusteluasetelmia, joiden summana kylämaisemat arvottuvat ja maisemiin kohdistuvat käytännöt muotoutuvat. Aineistoani ovat valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista vuosina 2016 ja 2020 annetut lausunnot ja kannanotot. Hahmottelen niihin tukeutuen suomalaisen maisema­hallinnon sommittumarakennetta. Samalla pohdin, miten hallintosommittuman sisäiset ja ulkoiset suhteet muodostuvat, ja millaisia toimijuuksia ja sisältöjä nämä suhteet tuottavat. Artikkelini osoittaa, etteivät kylämaisemat, niiden arvot ja maisemien kautta rakentuvat identiteetit ole pysyviä, vaan ne määrittyvät jatkuvasti uudelleen osana muuttuvan yhteiskunnan sosiomateriaalisia todellisuuksia.

Lähdeviitteet

Linkola, H., Eloranta, L., Forss, S., Heikkilä, T. & Heliölä, J. 2018. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnista annetut lausunnot ja kannanotot. Ympäristöministeriön raportteja 14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-4793-7

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi, täydentävä kuuleminen 2020. Saatavissa: https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=468d9434-6d93-479e-b1a3-f1d2ba1b31e9 (Viitattu 10.11.2024.)

Ympäristöministeriö kuulee ehdotuksista valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi ja pyytää niistä lausuntoja 2020. Saatavissa: https://ym.fi/maisemakuuleminen (Viitattu 10.11.2024.)

Aceska, A. 2023. ‘Constructive juxtaposition’ as a policy assemblage method: Towards an understanding of the European Union’s heritage initiatives and the making of ‘European city’ ideals. Cities 143, e104589. https://doi.org/10.1016/j.cities.2023.104589

Ahola, N., Kontio, P., Uddström, A., Faehnle, M. & Shemeikka, P. 2024. "Paikka maailmassa": Valtakunnallisten maisemakyselyjen tulokset. Suomen ympäristökeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-11-5655-7

Anderson, J. 2015. Towards an assemblage approach to literary geography. Literary Geographies 1:2, 120–137.

Beunen, R. & Opdam, P. 2011. When landscape planning becomes landscape governance, what happens to the science? Landscape and Urban Planning 100, 324–326. https://doi.org/10.1016/j.landurbplan.2011.01.018

Butler, A. 2018. Landscape assessment as conflict and consensus. Teoksessa Egoz, S., Jørgensen, K. & Ruggeri, D. (eds.). Defining landscape democracy. Edward Elgar Publishing, Cheltenham. 85–95. https://doi.org/10.4337/9781786438348

DeLanda, M. 2006. A new philosophy of society. Continuum, London.

Deleuze, G. & Guattari, F. 1980/1987. A thousand plateaus. University of Minnesota Press, Minneapolis.

Dittmer, J. 2014. Geopolitical assemblages and complexity. Progress in Human Geography 38:3, 385–401. https://doi.org/10.1177/0309132513501405

Duncan, J. & Duncan, N. 2001. The asetheticization of the politics of landscape preservation. Annals of the Association of American Geographers 91:2, 387–409. https://doi.org/10.1111/0004-5608.00250

Eadson, W. & Van Veelen, B. 2021. Assemblage-democracy: Reconceptualising democracy through material resource governance. Political Geography 88, e102403.

https://doi.org/10.1016/j.polgeo.2021.102403

Egoz, S., Jørgensen, K. & Ruggeri, D. (eds.) 2018. Defining landscape democracy. Edward Elgar Publishing, Cheltenham. https://doi.org/10.4337/9781786438348

Eurooppalainen maisemayleissopimus 2000/2006. Euroopan neuvosto. Saatavissa: https://rm.coe.int/16802f3faa (Viitattu: 14.11.2024.)

Gailing, L. & Leibenath, M. 2017. Political landscapes between manifestations and democracy, identities and power, Landscape Research 42:4, 337–348.

https://doi.org/10.1080/01426397.2017.1290225

Haapoja-Mäkelä, H. 2019. Näkymiä suomalaiseen muinaisuuteen: Aineeton kulttuuriperintö, kalevalaisuus, paikka ja maisema. Terra 131:2, 97–112.

Hiedanpää, J. 2002. European-wide conservation versus local well-being: The reception of the Natura 2000 Reserve Network in Karvia, SW-Finland. Landscape and Urban Planning 61:2–4, 113–123. https://doi.org/10.1016/S0169-2046(02)00106-8

Häyrynen, M. 2005. Kuvitettu maa. SKS, Helsinki.

Jones, M. 2018. Landscape democracy: More than public participation? Teoksessa Egoz, S., Jørgensen, K. & Ruggeri, D. (eds.). Defining landscape democracy. Edward Elgar Publishing, Cheltenham. 16–28. https://doi.org/10.4337/9781786438348

Kumpulainen, K. 2018. Kylät tulevaisuuden paikallisyhteisöinä. Maaseutututkimus 26:2–3, 55–65.

Kymäläinen, P. 2024. Emotional and affectual legal landscapes. Teoksessa Jones, M., Strecker, A., Setten, G. & Mitchell D. (eds.) Landscape, law and justice: 20 years. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, Konferenser 113. 65–79. https://doi.org/10.62077/9n5auj.saukba

Laitinen, T. 2016. Kansanedustaja hermostui ympäristöministeriölle – "Tämä on hyökkäys maaseudun ihmisten kimppuun". Yle 19.1.2016. Saatavissa: https://yle.fi/a/3-8604678 (Viitattu 10.11.2024.)

Linkola, H. 2015. Administration, landscape and authorised heritage discourse – Contextualizing the Nationally Valuable Landscape Areas of Finland. Landscape Research 40:8, 939–954. https://doi.org/10.1080/01426397.2015.1074988

Maisema-aluetyöryhmän mietintö I. 1993. Maisemanhoito. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992. http://hdl.handle.net/10138/29082

Maisema-aluetyöryhmän mietintö II. 1993. Arvokkaat maisema-alueet. Ympäristöministeriö, ympäristönsuojeluosasto, Mietintö 66/1992. http://hdl.handle.net/10138/29087

Maisemansuojelutoimikunnan mietintö 1985. Komiteanmietintö 1985:4.

Maisematoimikunnan mietintö 1980. Komiteanmietintö 1980:44.

Malmsten, A. 2004. Natura 2000 -verkosto maanomistajien silmin Lounais-Suomessa. Terra 116:2, 67–76.

MAPIO-työryhmä 2010. Inventointiohje. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit. Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet. Ympäristöministeriö 10/2010. Saatavissa: http://www.maaseutumaisemat.fi/wp-content/uploads/2011/09/inventointiohje_fi_300910.pdf (Viitattu 10.11.2024.)

Mels, T. 2024. The substantive landscape as a framework of interpretation: A personal view. Teoksessa Jones, M., Strecker, A., Setten, G. & Mitchell, D. (eds.) Landscape, law and justice: 20 years. Kungl. Vitterhets Historie och Antikvitets Akademien, Konferenser 113. 233–249. https://doi.org/10.62077/9n5auj.rkap02

Moisio, S. 2012. Valtio, alue, politiikka. Vastapaino, Tampere.

Müller, M. 2015. Assemblages and actor-networks: Rethinking socio-material power, politics and space. Geography Compass 9:1, 27–41. https://doi.org/10.1111/gec3.12192

Nail, T. 2017. What is an assemblage? SubStance 46:1, 21–37. https://doi.org/10.1353/sub.2017.0001

Olwig, K. R. 1996. Recovering the substantive nature of landscape. Annals of the Association of American Geographers 86:4, 630–631. https://doi.org/10.1111/j.1467-8306.1996.tb01770.x

Olwig, K. R. & Mitchell, D. 2007. Justice, power and the political landscape: From American space to the European Landscape Convention. Landscape Research 32:5, 525–531. https://doi.org/10.1080/01426390701552688

Paloniemi, R. 2008. Luonnonsuojelu arjessa: Maanomistajien näkemyksiä ja kokemuksia yksityismaiden tilapäisestä luonnonsuojelusta ja sen uudistumisen prosessista. Environmentalica Fennica 26.

Pfefferkorn, J. 2023. Museums as assemblage: Analysing dynamic museum practice. Routledge, London.

Primdahl, J. Søderkvist Kristensen, L., Arler, F., Angelstam, P., Aagaard Christensen, A. & Elbakidze, M. 2018. Rural landscape governance and expertise: on landscape agents and democracy. Teoksessa Egoz, S., Jørgensen, K. & Ruggeri, D. (eds.). Defining landscape democracy. Edward Elgar Publishing, Cheltenham. 153–164. https://doi.org/10.4337/9781786438348

Purcell, M. & Brown, J. C. 2005. Against the local trap: Scale and the study of environment and development. Progress in Development Studies 5:4, 279–297. https://doi.org/10.1191/1464993405ps122oa

Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-181-7

Riihimäki. M. 2020. Polkuja maisemaan – maiseman polkuja: Maisemanhoitoalueet kulttuurimaiseman suojelun välineenä. Turun yliopisto, Turku. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7835-9

Sairinen, R., Kohl, J. & Järvinen, S. 2011. Ilmastonmuutoksen sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset maaseudulla. Maaseutututkimus 19:2, 39–54.

Savage, G. C. 2020. What is policy assemblage? Territory, Politics, Governance 8:3, 319–335. https://doi.org/10.1080/21622671.2018.1559760

Selman, P. 2003. Community participation in the planning and management of cultural landscapes. Journal of Environmental Planning and Management 47:3, 365–392. https://doi.org/10.1080/0964056042000216519

Shaw, B. J., Draux, H., García Martín, M., Martin, J. & Bieling, C. 2017. Contributions of citizen science to landscape democracy: Potentials and challenges of current approaches. Landscape Research 42:8, 831–844. https://doi.org/10.1080/01426397.2017.1385750

Smith, L. 2006. Uses of heritage. Routledge, Abington.

Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2024. Saatavissa: https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/maisemat/arvokkaat-maisema-alueet (Viitattu 10.11.2024.)

Ympäristöministeriö 2014. Päätös 15.1.2014, DNr:o YM5/5222/2013. Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavan vahvistaminen. Saatavissa: https://www.pohjois-savo.fi/media/4-maakuntakaavat-ja-liikenne/voimassa-olevat-maakuntakaavat/tuulivoima/paatokset-ja-voimaantulo/tuulivoima_ym_paatos.pdf (Viitattu 10.11.2024.)