Kulttuuriperintöyrittäjyys maaseudun voimavarana
Avainsanat:
kulttuuriperintöyrittäjyys, kulttuuriperintöyrittäjä, maaseutuyrittäjyys, maaseutumatkailu, kulttuuriperintöprosessitAbstrakti
Artikkelin aiheena on kulttuuriperintöyrittäjyys maaseutumatkailun kehittämisessä ja kulttuuriperintöprosesseissa. Olen kiinnostunut siitä, mikä saa yrittäjän lähtemään kulttuuriperintöyrittäjäksi, millaisia ominaispiirteitä maaseudun kulttuuriperintöyrittäjyyteen liittyy sekä millaista kulttuuriperintöä yrittäjät hyödyntävät ja millä tavoin. Lisäksi tarkastelen maaseudulla toimivien yrittäjien roolia kulttuuriperinnön välittäjinä ja ylläpitäjinä. Tutkin kulttuuriperintöyrittäjyyttä käyttämällä esimerkkinä pääasiassa matkailualalla toimivia pienyrittäjiä Merikarvialla. Tutkimusaineisto koostuu yrittäjien teemahaastatteluista ja osallistuvasta havainnoinnista, jotka toteutin vuonna 2020. Aineistoa olen analysoinut laadullisen tutkimuksen menetelmin. Tutkimukseni mukaan kulttuuriperintöyrittäjäksi ryhdytään monista eri syistä ja yrittäjien taustat ovat hyvin erilaisia. Kulttuuriset arvot ja kestävä kehitys ovat kuitenkin taloudellisten arvojen rinnalla kaikille yrittäjille tärkeitä toimintaa ohjaavia kriteereitä. Maaseudulla toimivat kulttuuriperintöyrittäjät hyödyntävät liiketoiminnassaan sekä paikallista kulttuuriperintöä että luontoa. Heillä on muiden paikallisten toimijoiden ohella tärkeä rooli paikallisidentiteetin, paikan imagon ja maaseutumatkailun kehittämisessä. Lisäksi kulttuuriperintöä jalostavat yrittäjät toimivat muiden kulttuuriperintötoimijoiden rinnalla kulttuuriperinnön välittäjinä ja ylläpitäjinä. Jalostamalla perintöä eläväksi ja tuottamalla elämyksiä yrittäjät ylläpitävät ihmisten kiinnostusta kulttuuriperintöön ja luontoon.
Viittaaminen
Copyright (c) 2021 Maarit Grahn
Tämä työ on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiMuutoksia 4.0 Kansainvälinen Julkinen -lisenssillä.