Luontomatkailun tutkimus Suomessa – historiasta tulevaisuuden tutkimussuuntiin

Kirjoittajat

• Liisa Tyrväinen Luonnonvarakeskus https://orcid.org/0000-0001-5144-7150
• Henna Konu Itä-Suomen yliopisto
• Seija Tuulentie

DOI:

https://doi.org/10.33351/mt.143811

Avainsanat:

kestävä luontomatkailu, luonnon virkistyskäyttö, luontomatkailun kysyntä, luontomatkailuyritykset, matkailijoiden ympäristöarvostukset

Abstrakti

Tämän katsausartikkelin tavoitteena on tarkastella luontomatkailututkimuksen kehitystä Suomessa kahdenkymmenen vuoden ajalta. Katsauksessa tutkimusteemojen tarkastelu on jaettu kolmeen kokonaisuuteen.  Aluksi kuvataan, miten tutkimuksessa on lähestytty luontomatkailua osana ympäristöä ja alueiden käyttöä, sekä millaisia tietotarpeita on noussut esiin luontomatkailun kasvun myötä muihin maaseudun elinkeinoihin ja maankäyttöön liittyen.  Seuraavaksi tarkastellaan luontomatkailun kysyntään liittyviä tutkimusaiheita, johon liittyviä teemoja ovat esimerkiksi luontomatkailun motiivit, asiakkaiden luontoon ja palveluihin liittyvät toiveet. Lopuksi tarkastellaan luontomatkailua liiketoimintana ja sen erityispiirteitä luontoympäristöjen hyödyntämisessä. Lisäksi kuvataan luontomatkailu-palvelujen kehittämiseen ja yritysten ympäristövastuuseen liittyvää tutkimusta.

Luonnon vetovoimaisuus matkailussa tulee todennäköisesti vahvistumaan tulevaisuudessa, koska luonto tarjoaa mahdollisuuksia matkailijoiden arvostamiin kokemuksiin ja hyvinvointihyötyihin. Niihin kuuluvat mahdollisuudet kokea autenttisia luontoelämyksiä, rentoutua, kehittää itseään sekä vahvistaa terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Luontomatkailu-tutkimukset Suomessa ovat painottuneet tähän saakka matkailijoiden näkökulmaan, jossa on tarkasteltu matkailumotiiveja, ympäristöjen sopivuutta aktiviteetteihin ja palvelujen kysyntää. Selvästi vähemmän on tutkittu millaisia yrityksiä luontomatkailuyritykset ovat, millaisia palveluita ne tarjoavat matkailijoille tai millaisia ovat yrittäjien asenteet ja arvot.  Luontomatkailun kasvu asettaa haasteita kansallispuistojen ja muidenkin luontoalueiden käytön suunnittelulle ja kehittämiselle. Luontomatkailun haitalliset ekologiset vaikutukset, kuten maaston kuluminen ja roskaantuminen tulevat lisääntymään, jonka vuoksi ennakoivaa tutkimusta kasvavan käytön vaikutuksista tarvitaan. 

Vastuullisuus, ympäristötietoisuus ja kestävyyden huomioiminen tulevat todennäköisesti näkymään jatkossa yhä vahvemmin myös matkailussa ja matkailuvalinnoissa. Ajantasainen tutkimustieto voi merkittävästi tukea luontomatkailun kehittämistä ja pyrkimyksiä kohti kestävyyttä. Kestävyyden tavoittelussa korostuvat tuotteiden ja palvelujen laadun parantaminen, ympäristövastuullisuuden vahvistuminen yritystoiminnassa ja asiakkaiden ohjaaminen kestäviin kulutusvalintoihin. Näistä teemoista tarvitaan tutkimuksen kautta nykyistä parempi ymmärrys, jotta luontomatkailusektoria voidaan ohjata paremmin kohti kestäviä toimintamalleja. 

 

Lähdeviitteet

Aapala, K., Tyrväinen, L., Reinikainen, M., Lehtoranta, V., Usva, K., Ojala, O. & Vihervaara, P. (2017). Uusia keinoja vetovoimaisen luonnon turvaamiseen. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 83/2017. ISBN 978-952-287-493-1.

Ahtikoski, A., Tuulentie, S., Hallikainen, V., Nivala, V., Vatanen, E., Tyrväinen, L. & Salminen, H. (2011) Potential trade-offs between nature-based tourism and forestry, a case study in Northern Finland. Forests, 2(4), 894–912.

Alakoski, L. and Tikkanen, I. (2019). End consumer’s value creation in a nature-based tourism service. Journal of Hospitality and Tourism Insights, 2(1), 18–36. https://doi-org.ezproxy.uef.fi:2443/10.1108/JHTI-04-2018-0025

Fredman, P., Haukeland, J-V., Stensland, S., Tyrväinen, L. & Wall-Reinius, S. (2021). Nature-based tourism in a Nordic context. Teoksessa Fredman, P. & Haukeland, J-V. (toim.), Nordic Perspectives on Nature-based Tourism: From place-based resources to value-added experiences (s. 2–15). Edward Elgar Publishing.

Fredman, P., & Tyrväinen, L. (2010). Frontiers in Nature‐Based Tourism. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 10(3), 177–189. https://doi.org/10.1080/15022250.2010.502365

Hallikainen, V., Sievänen, T., Tuulentie, S., & Tyrväinen, L. (2014). Luonto kokemusten ja elämysten lähteenä. Teoksessa Tyrväinen L., Kurttila M., Sievänen T. & Tuulentie S. (toim.), Hyvinvointia metsästä (s. 36–47) (Kirjokansi 90, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki).

Halminen, S., & Garcia-Rosell, J. C. (2022). Learning about sustainability in small tourism firms – The case of Sustainable Travel Finland. Matkailututkimus, 18(2), 31–36. https://doi.org/10.33351/mt.116840

Hast, S. (2013). Taistelu tuulimyllyjä vastaan: Tieto ja oikeuttaminen kahden Länsi-Lapin luonnonvarakiistan hallinnassa. Sosiologia, 50(4), 342–357.

Hast, S. & Jokinen, M. 2016: Elinkeinojen yhteensovittaminen – tarkastelussa kaivostoiminta, poronhoito ja luontomatkailu. Teoksessa Mononen T. & Suopajärvi, L. (toim.) Kaivos suomalaisessa yhteiskunnassa. Lapin yliopistokustannus, Rovaniemi. 86–110.

Hasu, E. & Tyrväinen, L. (2011). Kenelle matkailukyliä tehdään? Teoksessa Staffans, A. & Merikoski, T. (toim.), Kuinka kestävä matkailualue tehdään. Käsikirja suunnitteluun ja rakentamiseen (s.20–57). (Aalto Yliopisto, Arkkitehtuurin osasto).

Haukeland, J-V., Fredman, P., Tyrväinen, L., Siegrist, D., Lindberg, K. (2023). Prospects for nature-based tourism: Identifying trends with commercial potential. Journal of Ecotourism. https://doi.org/10.1080/14724049.2023.2178444.

Hjalager, A-M. & Konu, H. (2011). Co-branding and co-creation in wellness tourism: The role of cosmeceuticals. Journal of Hospitality Marketing and Management, 20(8), 879–901. https://doi.org/10.1080/19368623.2011.611727

Hjalager, A-M., Tervo-Kankare, K., Tuohino, A. & Konu, H. (2016). Robust Innovation Anchors in Rural Wellbeing Tourism. Teoksessa Pappas, N. & Bregoli, I. (toim.), Global Dynamics in Travel, Tourism, and Hospitality (s. 148–162). IGI Global.

Huhtala, M., Vatanen, E. & Berghäll, J. (2009). Kansallispuistomatkailun paikallistaloudelliset vaikutukset – menetelmien vertailu. Terra, 121(4), 285–299.

Hytönen, J. & Kulusjärvi, O. (2023). Vastuullinen vuorovaikutteisuus matkailukohteiden maankäytön suunnittelussa. Teoksessa Veijola, S. (toim.), Matkailunkestävä Suomi? : vastuullinen suunnittelu kulttuuri- ja luontoympäristöissä (s. 241–267). (Tietolipas; Nro 283). Suomalaisen kirjallisuuden seura. https://doi.org/10.21435/tl.283

Kaikkonen, H. & Rautiainen, M. (2014). Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta - tarkastelussa metsästäjät ja kalastajat. (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 209). Metsähallitus, Vantaa. https://julkaisut.metsa.fi/julkaisut/show/1746

Kangas, K., Sulkava, P., Koivuniemi, P., Tolvanen, A., Siikamäki, P., & Norokorpi, Y. (2007). What determines the area of impact around campsites? A case study in a Finnish national park. Forest Snow and Landscape Research, 81(1/2), 139–150.

Kangas, K., Brown, G., Kivinen, M., Tolvanen, A., Tuulentie, S., Karhu, J., Markovaara-Koivisto, M., Eilu, P., Tarvainen, O., Similä, J. & Juutinen, A. (2022). Land use synergies and conflicts identification in the framework of compatibility analyses and spatial assessment of ecological, socio-cultural and economic values. Journal of Environmental Management, 316, 115174

Karhu, J. (2019) Kestävän luontomatkailun uhat ja mahdollisuudet Kolin ja Urho Kekkosen kansallispuistoissa. Matkailututkimus, 15(1), 7–26.

Karjalainen E. (2006). The visual preferences for forest regeneration and field afforestation – four case studies in Finland. Dissertationes Forestales 31. 111 s. https://doi.org/10.14214/df.31.

Komppula, R. (2006). Developing the Quality of a Tourist Experience Product in the Case of Nature‐Based Activity Services. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 6(2), 136–149, https://doi.org/10.1080/15022250600667425

Komppula, R. & Gartner, W.C. (2013). Hunting as Travel Experience- an Auto-Ethnographic study of hunting tourism in Finland and USA. Tourism Management, 35, 168–180. https://doi.org/10.1016/j.tourman.2012.06.014

Komppula, R., & Suni, J. (2013). Identifying hunting tourist types - an exploratory case study from Finland. Tourism Review, 68(1), 48–61. https://doi.org/10.1108/16605371311310075

Komppula, R., Konu, H. & Vikman, N. (2017). Listening to the sounds of silence: forest based wellbeing tourism in Finland. Teoksessa Chen, J. & Prebensen, N. (toim.), Nature Tourism: A Global Perspective (s. 120–130). Routledge.

Komppula, R., Suni, J., Turunen, L., Gartner, W.C. & Vainikka, A. (2022). Determinants of the value of fishing tourism experience among anglers. International Journal of Sport Management and Marketing, 22(1–2), 19–46. https://doi.org/10.1504/IJSMM.2022.121258

Konu, H. (2015). Developing a forest-based wellbeing tourism product together with customers – an ethnographic approach. Tourism Management, 49(0), 1–16. http://dx.doi.org/10.1016/j.tourman.2015.02.006.

Konu, H. (2015). Developing nature-based tourism products with customers by utilizing the Delphi method. Tourism Management Perspectives, 14(April 2015), 42–54. doi:10.1016/j.tmp.2015.03.003

Konu, H. & Kajala, L. (2012). Segmenting Protected Area Visitors Based on Their Motivations. (Nature Protection Publications of Metsähallitus, Series A 194). Metsähallitus.

Konu, H., & Tyrväinen, L. (2020). Matkakohteen luontoympäristön vetovoimaisuuden ylläpitäminen maisema-ja virkistysarvokaupan avulla. Matkailututkimus, 16(2), 40–44.

Konu, H. & Tyrväinen, L. (2021). Luontomatkailun, luonnontuotealan ja luontoon liittyvän palveluliiketoiminnan kehitys. Teoksessa Suomen biotalouden kestävän kasvun skenaario: Taustaselvitys Suomen biotalousstrategian päivitykseen. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:57: 39–41. ISBN:978-952-327-986-5

Konu, H., Tyrväinen, L., Pesonen, J., Tuulentie, S., Pasanen, K. & Tuohino, A. (2017). Uutta liiketoimintaa kestävän luontomatkailun ja virkistyskäytön ympärille – Kirjallisuuskatsaus. (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 45/2017.) https://tietokayttoon.fi/documents/10616/3866814/45_VIRKEIN_.pdf/eaaab34e-f831-4623-a915-f91d971e6b46/45_VIRKEIN_.pdf?version=1.0&t=1493363256000

Konu, H., Neuvonen, M., Mikkola, J., Kajala, L., Tapaninen, M., Tyrväinen, L. (2021). Suomen kansallispuistojen virkistyskäyttö 2000–2019. (Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 236: 131 s.)

Konu, H., Leino, P., & Tyrväinen, L. (2024). Tourism Firms’ Attitudes and Willingness to Contribute to Payments for Ecosystem Services in Tourism. Tourism Recreation Research. https://doi.org/10.1080/02508281.2024.2312349

Kosenius A.-K., Juutinen A. & Tyrväinen L. (2020). The role of state-owned commercial forests and firm features in nature-based tourism business performance. Silva Fennica, 54(1). https://doi.org/10.14214/sf.10051

Kurttila, M., Mäntymaa, E., Juutinen, A., Hujala, T. & Tyrväinen, L. (2019). Multi-criteria analysis process for creation and evaluation of PES alternatives in the Ruka-Kuusamo tourism area. Journal of Environmental Planning and Management, 63(10), 1857–1879. https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/09640568.2019.1689933

Lehtonen S., Heikkinen T. & Hirvonen J. (2007). Jokamiehenoikeuksien tulkintoja ja haasteita luontoliikunnan ja -matkailun kannalta. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 1/2007). Saatavilla: http://www.maaseutupolitiikka.fi/files/50/YTR_1_07.pdf.

Lunnas, J. (2005). Seikkailumatkailu kiipeilyetiikan näkökulmasta. Matkailututkimus, 1(1), 46–62.

Lyytimäki, J., & Peltonen, L. (2016). Mining through controversies: Public perceptions and the legitimacy of a planned gold mine near a tourist destination. Land Use Policy, 54(3), 479–486. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2016.03.004

Miina, J. Tolvanen, A., Kumpula, J. & Tyrväinen, L. (2020). Metsien jatkuvapeitteinen kasvatus ja luonnontuotteet, virkistyskäyttö ja poronhoito. Metsätieteen aikakauskirja. https://doi.org/10.14214/ma.10345

Mononen, T., Sihvonen, J., Sairinen, R., & Tiainen, H. (2023). Local governance of the mining industry—five Finnish examples. Resources Policy, 82, 103478-. https://doi.org/10.1016/j.resourpol.2023.103478

Mäntymaa, E., Juutinen, A., Tyrväinen, L. & Kurttila, M. (2018). Participation and compensation claims in voluntary forest landscape conservation: The case of the Ruka-Kuusamo tourism area, Finland. Journal of Forest Economics 33,14–24. https://doi.org/10.1016/j.jfe.2018.09.003.

Mäntymaa, E., Tyrväinen, L., Juutinen, A., Kurttila, M. (2021). Importance of forest landscape quality for companies operating in nature-based tourism areas. Land Use Policy, 107(August 2021), 104095. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2019.104095

Neuvonen, L., Kangas, K., Ojala, O. & Tyrväinen, L. (2019). Kaupunkiluonto asukkaiden liikunnan edistäjänä Helsingissä. Liikunta & Tiede 56(6), 77–86. https://www.lts.fi/liikunta-tiede/vertaisarvioidut-tutkimusartikkelit.html

Neuvonen, M., Lankia, T., Kangas, K., Koivula, J., Nieminen, M., Sepponen, A.-M., Store, R. & Tyrväinen, L. (2022). Luonnon virkistyskäyttö 2020. (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 41/2022). Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Nousiainen, M., Rantala, O., & Tuulentie, S. (2023). Rush Hour in a National Park—Mobile Encounters in a Peripheral Tourism Landscape. Teoksessa Mobilities on the Margins: Creative Processes of Place-Making (s. 225–243). Cham: Springer International Publishing.

Ovaskainen, V., Horne, P. & Mikkola, J. (2001). Retkeilyalueiden ja kansallispuistojen virkistyskäytön arvo. Teoksessa: Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen, Kangas, J., Kokko, A. (toim.), Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800, 215-229.

Pasanen, K. (2023). Vakuuttava vastuullisuusviestintä maaseutumatkailuyrityksen markkinointiviestinnässä. (Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies, 308). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-61-5007-9

Pasanen, K., Konu, H., & Koponen, J. (2023). Matkailuyrityksen vakuuttava vastuullisuusviestintä: – millaiset retoriset keinot ja vastuullisuussisällöt vetoavat suomalaisiin kuluttajiin?. Matkailututkimus, 19(1), 29–54. https://doi.org/10.33351/mt.125275

Pellikka, J., Ojala, A., Neuvonen, M. & Tyrväinen, L. 2020. Metsästys terveys- ja hyvinvointivaikutusten tuottajana. Suomen Riista 66, 61–80.

Pettersson, S. K., Hallikainen, V., Naskali, A., Rovanperä, S., & Tuulentie, S. (2017). Ympäristökonfliktit Suomessa: mistä on kiistelty ja miksi?. Terra,129(2), 87–107.

Petäjistö, L. & Selby, A. (2014). Luontomatkailu ja virkistyskäyttö yritystoimintana. Teoksessa Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. ja Tuulentie S. (toim.), Hyvinvointia metsästä. (s. 129–140). Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., & Tyrväinen, L. (2015). The relationship between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of Outdoor Recreation and Tourism, 10(July 2015), 44¬–54. doi:10.1016/j.jort.2015.06.006

Pietilä, M. (2020). Luontokokemuksia Oulangan kansallispuistossa–Kokemuksellisen paikkatiedon hyödyntäminen luonnon virkistyskäytön suunnittelussa. Matkailututkimus, 16(1), 128–131.

Pope, E. & Konu, H. (2024). Nature connection and wellbeing in tourism experiences. Teoksessa Konu, H. & Smith M. K. (toim.) Research Agenda for Tourism and Wellbeing (s. 119-135). Edward Elgar Publishinig.

Puhakka, R. (2005). Matkailijoiden asenteet kansallispuistojen matkailukehittämiseen. Matkailututkimus, 1(1), 63–85.

Puhakka, R. (2011). Environmental Concern and Responsibility among Nature Tourists in Oulanka PAN Park, Finland. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 11(1), 76–96. https://doi.org/10.1080/15022250.2011.532589

Puhakka, R., Pitkänen, K. & Siikamäki, P. (2017). The health and well-being impacts of protected areas in Finland. Journal of Sustainable Tourism, 25(12), 1830–1847. https://doi.org/10.1080/09669582.2016.1243696

Rantala, O. M., Valtonen, A. E., & Markuksela, V. T. (2011). Materialising tourist weather: ethnography on weather-wise wilderness guiding practices. Journal of Material Culture, 16(3), 285-300. https://doi.org/10.1177/1359183511413646

Reijonen, H. & Komppula, R. (2007). Perception of success and its effect on small firm performance. Journal of Small Business and Enterprise Development, 14(4), 689–701. https://doi.org/10.1108/14626000710832776.

Räikkönen, J., Grénman, M., Rouhiainen, H., Honkanen, A., & Sääksjärvi, I. E. (2023) Conceptualizing nature-based science tourism: a case study of Seili Island, Finland. Journal of Sustainable Tourism, 31(5), 1214–1232. https://doi.org/10.1080/09669582.2021.1948553.

Saarinen J. & Tervo, K. (2006). Perceptions and adaptation strategies of the tourism industry to climate change: the case of Finnish nature-based tourism entrepreneurs. International Journal of Innovation and Sustainable Development, 1(3).

Selby, A., Neuvonen, M., Petäjistö, L., & Sievänen, T. (2010). Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. (Metlan työraportteja 161). http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2010/mwp161.htm

Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.) (2011). Luonnon virkistyskäyttö 2010. (Metlan työraportteja 212). Siikamäki, P. (2008). Current methodology and future challenges of protected area planning and management frameworks. Matkailututkimus, 4(2), 69–79.

Silvennoinen H. (2017). Metsämaiseman kauneus ja metsänhoidon vaikutus koettuun metsämaisemaan. Dissertationes Forestales 242. 86 s. https://doi.org/10.14214/df.242.

Similä, J., & Jokinen, M. (2018). Governing conflicts between mining and tourism in the Arctic. Arctic review on law and politics, 9, 148-–173.

Simkin, J., Tervo-Kankare, K., Leino, P., Ridanpää, R., Lépy, É., Karlsson, K., Hynynen, J., Konu, H., Hilasvuori, E., Miettinen, H., Mattila, T., Eerikäinen, T., Haikarainen, S., Saarela,, A. & Tyrväinen, L. (2023). Metsiin perustuvat matkailun hiilipäästöjen kompensaatiomallit – esimerkkinä Koillis-Suomi. (Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 62/2023). Luonnonvarakeskus. Helsinki.

Sorakunnas, E. (2020). Dimensions and drivers of national park experiences: A longitudinal study of independent visitors. Journal of Outdoor Recreation and Tourism, 31(September 2020), 100311.

Sorakunnas, E. (2022). ‘It’s more than just status!’ An extended view of social value in tourism. Tourism Recreation Research, 1–15. https://doi.org/10.1080/02508281.2022.2103251

Sorakunnas, E. & Konu, H. (2023). Digitally Customized and Interactive Laddering: A New Way for Examining Tourists’ Value Structures. Journal of Travel Research, 62(3), 626–643. https://doi.org/10.1177/00472875221077976

Sorakunnas, E., Räikkönen, J., Konu, H., Grenman, M. & Tyrväinen, L. (2024). Biodiversity, Leadership, and Resilience in a National Sustainable Tourism Program [Lähetetty julkaistavaksi].

Sthapit, E., Björk, P. & Coudounaris, D. N. (2023) Memorable nature-based tourism experience, place attachment and tourists’ environmentally responsible behaviour. Journal of Ecotourism, 22(4), 542–565, https://doi.org/10.1080/14724049.2022.2091581

Suni, J. (2017). Willingness to travel as an extension of leisure activity seriousness – A study about Finnish hunters. Journal of Outdoor Recreation and Tourism, 20, 77–83. https://doi.org/10.1016/j.jort.2017.10.003

Suni, J. & Pesonen, J. (2019). Hunters as tourists – an exploratory study of push-pull motivations. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism, 19(2), 175–191.

Tervo-Kankare, K. (2019). Entrepreneurship in nature-based tourism under a changing climate. Current Issues in Tourism, 22(11), 1380–1392, https://doi.org/10.1080/13683500.2018.1439457

Tolvanen, A. & Kangas, K. (2016) Tourism, biodiversity and protected areas–review from northern Fennoscandia. Journal of Environmental Management, 169, 58–66.

Tolvanen, A., Kangas, K., Tarvainen, O., Huhta, E., Jäkäläniemi, A., Kyttä, M., Nikula, A., Nivala, V., Tuulentie, S. & Tyrväinen, L. (2020). The relationship between people's activities and values with the protection level and biodiversity. Tourism Management, 81(December 2020), 104141. https://doi.org/10.1016/j.tourman.2020.104141

Turunen, L., Komppula, R., & Suni, J. (2020). Kalastusmatkailuelämyksen asiakasarvo. Matkailututkimus, 16(1), 35–54. https://doi.org/10.33351/mt.83249

Tuulentie, S., & Rantala, O. (2013). Will “free entry into the forest” remain? Teoksessa Müller, D.K., Lundmark, L. & Lemelin, R.H. (toim.), New Issues in Polar Tourism (s. 177–188). Springer, Dordrecht.

Tuunanen, P., Tarasti, M. & Rautiainen, A. (toim.). (2012). Jokamiehenoikeudet ja toimiminen toisen alueella Lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä. (Suomen ympäristö 30/2012). Ympäristöministeriö. Luontoympäristöosasto. Helsinki.

Tyrväinen, L., Nousiainen, I., Silvennoinen, H. & Tahvanainen, L. (2001). Rural tourism in Finland: Tourists expectation of landscape and environment. Scandinavian Journal of Hospitality and Tourism Research, 1(2), 133–149.

Tyrväinen, L., Hietala, R., Silvennoinen, H. & Sipilä, M. (2007). Maisema asukkaiden silmin. Tapaustutkimus Koskenkylässä ja Pernajanlahdella. (Suomen ympäristö 25/2007, Luonto). Ympäristöministeriö.

Tyrväinen, L., Järviluoma, J., Nikkola, K. & Silvennoinen, H. (2012). Selvitys matkailijoiden suhtautumisesta Mielmukkavaaran tuulipuistohankkeeseen. (Metlan työraportteja / Metla’s Working Papers 237).

Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. ja Tuulentie S. (toim.) (2014a). Hyvinvointia metsästä. Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Tyrväinen, L., Mäntymaa, E. & Ovaskainen, V. (2014b). Demand for enhanced forest amenities in private lands: The case of the Ruka-Kuusamo tourism area, Finland. Forest Policy and Economics, 47, 4–13.

Tyrväinen, L., Uusitalo, M., Hasu, E. & Silvennoinen, H. (2014c). Towards sustainable growth in nature-based tourism destinations: clients’ views of development in Finnish Lapland. Landscape and Urban Planning, 122, 1–15.

Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K., Tsunetsugu, Y., Kawaga, T. & Lanki, T. (2014d). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1–9.

Tyrväinen, L. (2017). Matkailun ympäristövaikutukset. Teoksessa Edelheim J. & Ilola H. (toim.), Matkailututkimuksen avainkäsitteet (s. 93–102). Rovaniemi: Lapland University Press.

Tyrväinen, L., Sievänen, T., Konu, H., Aapala, K., Pellikka, J., Reinikainen, M., Lehtoranta, V., Ojala, O., Pesonen, J. & Tuohino, A. (2017a). Uudet keinot metsä- ja vesialueiden kestävän virkistys- ja matkailukäytön kehittämiseksi ja turvaamiseksi (VirKein). (Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 88/2017).

Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., & Hallikainen, V. (2017b). Effect of the season and forest management on the quality of the tourism environment: Case from Finnish Lapland. Scandinavian Journal of Forest Research, 32(4), 349–359.

Tyrväinen, L., Mäntymaa, E., Juutinen, A., Kurttila, M. & Ovaskainen, V. (2021). Private landowners’ preferences for trading forest landscape and recreational values: A choice experiment application in Kuusamo, Finland. Land Use Policy, 107(August 2021), 104478. https://doi.org/10.1016/j.landusepol.2020.104478.

Törn, A., Tolvanen, A., Norokorpi, Y., Tervo, R., & Siikamäki, P. (2009). Comparing the impacts of hiking, skiing and horse riding on trail and vegetation in different types of forest. Journal of Environmental Management, 90(3), 1427–1434.

Valkonen, J., & Rantala, O. (2011). The Complexity of Safety in Wilderness Guiding in Finnish Lapland. Current Issues in Tourism, 14(6), 581–593.

Vatanen, E. & Hyppönen, M. (2008). Pallas-Yllästunturin kansallispuiston investointien vaikutukset Tunutri-Lapin paikallistalouteen. Maaseudun Uusi Aika, 16(3), 34–41.

Vatanen, E., Ovaskainen, V., Hyppönen, M. (2014). Luontomatkailu alue- ja paikallistaloudessa. Teoksessa Tyrväinen, L., Kurttila, M., Sievänen, T. & Tuulentie S. (toim.), Hyvinvointia metsästä (s. 153–162). Suomen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Äijälä, M. (2016). Kansallispuiston luonto paikkakokemuksen rakentajana: diskurssianalyysi Pallas-Yllästunturia koskevista selonteoista. Matkailututkimus, 12(2), 4–19.