Uuden ajan alun lasimaalausvaakunat perheen, sosiaalisen aseman sekä muistamisen keinoina
Nyckelord:
lasimaalaus, vaakuna, rälssi, keskiaika, uuden ajan alkuAbstract
Suomessa on säilynyt keskiajalta ja uuden ajan alusta vain yksittäisiä ehjähköjä lasimaalauksia. Keskiajalla kuva-aiheet liittyivät pääosin pyhimyskultteihin. Säilyneisiin lasimaalauksiin kuuluu myös keskiajan loppuun ajoittuva lasimaalausvaakuna. Tämän yksittäisen vaakunamaalauksen lisäksi 1500-luvun lopulta ja 1600-luvun alusta on säilynyt parikymmentä lasimaalausvaakunaa. Nämä uuden ajan alkuun ajoittuvat henkilövaakunat kuuluivat aikakauden sosiaalisen rakenteen huipulle kuuluvalle rälssille.
Tämän artikkelin tavoitteena on analysoida ja esitellä nykyisen Suomen alueen uuden ajan alkuun ajoittuva lasimaalausvaakuna-aineisto. Lähdeaineistona on säilyneiden lasimaalausten lisäksi nykyisin kadonneita maalauksia, joista on tietoa myöhemmissä lähteissä. Liitän ilmiön osaksi laajempaa pohjoismaista kontekstia. Vastausta haen myös siihen, millaisia motiiveja lasimaalausvaakunoiden lahjoittamisen taustalla on mahdollisesti ollut.
Lasimaalausaineiston avulla voidaan päätellä, että uuden ajan alussa tapa liittyy niin kutsuttuun vanhaan aateliin eli rälssiin. Vaakunoiden lahjoittamisen tapa on koskenut vain osaa aikakauden aatelistosta. Lasimaalausvaakunat liittyvät muistamisen traditioon ja sen ylläpitämiseen. Lisäksi kyse on myös vallasta ja sen esittämisestä. Ensimmäiset maalaukset ovat 1400-luvulta ja viimeisimmät 1600-luvun puolivälistä. Huolimatta siitä, että aineisto on pieni, voidaan siitä kuitenkin päätellä, että lahjoittamisen tapa jatkuu keskiajalta pitkälle reformaation jälkeen
Artikkelin tutkimuksen näkökulmina on lasimaalausvaakunailmiön laajuus ja se kuinka lasimaalaukset ilmensivät perheen ja suvun merkitystä sekä sosiaalista asemaa. Näiden rinnalla artikkelissa tarkastellaan millaisia lahjoittamisen ja muistamisen motiiveja on ollut lahjoittamisen taustalla. Lasimaalausaineisto on laajalti tuntematon ja sen merkitykset oman aikansa ilmiöiden kuvaajana on jäänyt vähemmälle huomiolle. Tämä artikkeli pyrkii paikkaamaan tätä tutkimuksellista vajetta.
