”Mitenkähän tää nyt selitetään? Apua!”

Menetelmällisiä mahdollisuuksia kehollisen tiedon ja flowtaiteen ymmärtämiseen

Authors

• Heta Mulari Tampereen yliopisto
• Maaria Hartman Tampereen yliopisto

DOI: https://doi.org/10.57049/nuorisotutkimus.9146603

Abstract

Tarkastelemme artikkelissa menetelmällisiä näkökulmia keholliseen tietoon ja sen muodostumiseen flowtaideyhteisöissä, joiden osallistujat ovat nuoria aikuisia ja aikuisia. Flowtaiteella tarkoitamme tässä artikkelissa ja tutkimiimme yhteisöihin kiinnittyen kehollista, liikkeeseen perustuvaa taidemuotoa, jonka osana käytetään erilaisia sirkustaiteesta tuttuja välineitä hulavanteista viuhkoihin, keppeihin, keiloihin, palloihin ja poihin. Siten tuomme artikkelissamme esiin yhden mahdollisen tavan ymmärtää flow ja flowtaide, mutta emme rajaa flow’ta yksinomaan sirkustaiteen kontekstiin. Artikkeli tuo näkökulmia osallistuvasta etnografisesta tutkimuksesta, luovista menetelmistä ja tutkijan muuttuvasta paikasta sekä kehollisesta tiedosta entistä vahvemmin osaksi nuorisotutkimusta. Artikkelin teoreettis-metodologinen tausta ponnistaa Minna Salamin (2021) näkemyksistä aistivoimaisesta ja kehollisesta tiedosta, luovista ja osallistuvista menetelmistä yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa (esim. Ryynänen & Rannikko 2021) sekä kinesteettisen empatian käsitteestä (Parviainen 2003). Olemme tuottaneet artikkelin aineiston osallistuvan etnografisen havainnoinnin ja haastattelujen kautta yhdessä osallistujien kanssa.

Asiasanat: etnografia, flow, flowtaide, kehollisuus, luovat menetelmät

***

“How to explain this? Help!” Methodological possibilities for understanding bodily knowledge and flow art
Heta Mulari & Maaria Hartman
The Finnish Journal of Youth Research
(Nuorisotutkimus) Vol 42 (2), 35–50

This article explores different methodological ways of creating embodied knowledge with research participants. Thematically, the article focuses on the perspectives of young people and young adults in flow art communities. Flow art is understood here as an embodied, movement-based art form involving several different props familiar from circus arts, such as hula hoops, fans, contact sticks, clubs, and poi. However, flow can be experienced in many different art forms and activities, and this article presents one possible contextualization among many. The aim of the article is to foreground perspectives on participatory ethnographic research, creative methods, changing researcher positions, and embodied knowledge in the field of youth studies. Theoretically, the article is informed by Minna Salami’s (2021) theorizations of embodied and sensual knowledge, creative and participatory methods in social sciences (Ryynänen & Rannikko 2021), and kinesthetic empathy (Parviainen 2003). The research material was generated through ethnographic, participatory observation and interviews with the participants.

Keywords: ethnography, flow, flow art, corpo­reality, creative methods